Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatiohanke järjestää tutkimustiistai-infoja kuukausittain, joissa pureudutaan alan kiinnostaviin tutkimustuloksiin tiukkoina infopaketteina. Seuraavat infot ovat 4.10. ja 1.11. kello 9-10.
Ensimmäisessä tutkimustiistai-infossa 13.9. oli puhumassa tutkimusprofessori Jarkko Niemi Luonnonvarakeskukselta otsikolla ”Vastuullisesta ruoan tuotannosta liiketoimintaa? Esimerkkinä eläinten hyvinvointimerkinnät”. Puheenvuoro pohjautui erityisesti Niemen hanketoimintaan eläinten hyvinvointimerkintöjen saralla.
Eläinten hyvinvointi kiinnostaa kuluttajia ja siitä ollaan valmiita maksamaan enemmän
Tällä hetkellä Suomesta puuttuu suoranainen eläinten hyvinvointimerkintä, vaikka sitä omalla tavallaan tuovatkin esille esimerkiksi kananmunien tuotantomerkinnät ja luomumerkintä. Varsinkin luomumerkittyihin eläintuotteisiin EU-maiden kansalaiset suhtautuvat myönteisesti verrattuna tavanomaisiin tuotteisiin.
EU-tasolla keskustellaan yhteisestä eläinten hyvinvointimerkinnästä. Eläinten hyvinvoinnista kertovia merkkejä on jo käytössä esimerkiksi Iso-Britanniassa, Ranskassa ja erityisen onnistunut esimerkki toimivasta merkinnästä on hollantilainen Beter Leven -merkki, joka on saavuttanut merkittäviä markkinaosuuksia, erityisesti sika- ja siipikarjatuotteiden vähittäiskaupassa. Eläinten hyvinvointia voidaan arvioida muun muassa Welfare Quality -menetelmän avulla.
Kuluttajat vaihtelevat sen suhteen, että mikä kiinnostaa eläinten hyvinvointiin liittyen, joten myös odotukset lisäarvolle ovat erilaisia. Tutkimustulokset kuluttajien maksuhalukkuudesta eläinten hyvinvointia korostavista tuotteista vaihtelevat jonkin verran tutkimuksesta riippuen, mutta sille on selkeää näyttöä. Niemi nosti puheenvuorossaan esiin esimerkiksi vuonna 2019 tehdyn meta-analyysin, jonka mukaan kuluttajat olivat valmiita maksamaan maitotuotteista 31% enemmän ja naudan ja lampaanlihasta 19% enemmän, kun kyseessä oli eläinten hyvinvoinnin paremmin huomioiva tuote.
Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä -hankkeen kyselyssä 61% (N=400) vastaajista oli kiinnostunut ostamaan eläinten hyvinvointimerkittyä tuotetta ja koki tuotteen ostamisen positiiviseksi. Eläinten hyvinvoinnin kokivat myös tärkeäksi ne, joilta ei löytynyt suurempaa maksuvalmiutta.
ClearFarm-hankkeessa oli tarkasteltu muun muassa näkemyksiä liha- ja maitotuotteiden pakkausmerkintöjen määrästä ja selkeydestä sekä niiden ymmärrettävyydestä. Osa neljän maan kansalaisista koki pakkausmerkinnät sekaviksi.
Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa hyvinvointimerkintähankkeessa konseptoitiin tutkimustulosten pohjalta kolmitasoinen vapaaehtoinen merkintä, joka antaisi mahdollisuuden yhteiselle suomalaiselle eläinten hyvinvointimerkinnälle. Asiaan voi tutustua tarkemmin vuoden 2021 Aitoja makuja -lehden jutussa.
Teksti
Ellinoora Havaste
