Eläinten hyvinvoinnin merkitys ruokamarkkinoilla on lisääntynyt, mutta Suomessa ei ole ruoka-alan yhteistä eläinten hyvinvoinnista kertovaa laatumerkintää. Luonnonvarakeskus ja Pellervon taloustutkimus ovat kehittäneet ruokapakkauksiin lisättävää merkintää, jolla voitaisiin kuvata tuotteen ja tuotantotavan laatua eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Merkintä auttaisi myös yrityksiä kehittämään tuotantoaan, parantamaan tuotantoeläinten elämää ja saamaan työpanoksestaan kohtuullinen korvaus.
Eläinten hyvinvointia voidaan mitata sekä eläimestä että sen pitoympäristöstä. Mallissa merkinnän peruspilareiksi nostettiin eläinten terveys, joka on suomalaisen tuotannon erityinen vahvuus, hyvät pito-olot, eläinten hyvä kohtelu ja käsittely, sekä eläimen mahdollisuus liikkua esimerkiksi karsinassa tai pihatossa. Lajityypillisten tarpeiden tyydyttyminen huomioitiin eläinlajeittain.
Kolme tasoa
Kehitetyssä mallissa hyvinvointia tarkasteltiin kolmen laatutason avulla. Ensimmäinen taso kuvaa hyvää suomalaista tuotantotapaa, ja se mahdollistaa hyvinvoinnin parannukset suurimmalle eläinmäärällä ja tilajoukolle.
Toisella tasolla hyvinvointivaatimukset ovat edellistä korkeammat. Se tuo eläimille lisää resursseja, kuten tilaa ja virikkeitä, ja kiinnittää enemmän huomiota eläimestä mitattaviin tunnuslukuihin, kuten eläimen käytökseen ja terveyteen.
Kolmannella tasolla on kunnianhimoisimpia toimenpiteitä, kuten luomua vastaava tilavaatimus ja ulkoilu. Se tähtää vaativien asiakkaiden markkinaan, ja toimenpiteet edellyttävät tiloilta merkittäviä panostuksia.
Korkeampi vaatimustaso tarjoaa eläimille lisää hyvinvointia, mutta se myös nostaa kustannuksia. Kuluttajan onkin oltava valmis maksamaan korkeammasta hyvinvoinnista ja sen todentamisesta, jotta hyvinvointimerkittyjä tuotteita saadaan markkinoille.
Eläinten hyvinvointi kiinnostaa kuluttajia
Eläinten hyvinvointi on tuotteen päiväyksen, kotimaisuuden, hinnan ja alkuperämaan jälkeen tärkeä tuotteen valintaan vaikuttava tekijä. Kyselytutkimuksen mukaan 76 % suomalaisista kokee eläinten hyvinvointimerkityn tuotteen ostamisen myönteiseksi ja 61 % on itse valmis ostamaan tällaista tuotetta. Hyvinvointimerkittyä tuotetta tulisi saada ruokakaupasta, jossa kuluttaja tavallisesti asioi. Kuluttajat kokivat myös tärkeäksi, että hyvinvointimerkinnän tuotto ohjautuu riittävässä määrin kotieläintiloille.
Kuluttajat yhdistävät eläinten hyvinvointiin luonnollisuuden ja eläinten inhimillisen kohtelun. Suomalaisille tärkeimpiä eläinten hyvinvoinnin osa-alueita olivat perustarpeisiin liittyvät tekijät, kuten janon, nälän, sairauksien ja vammojen vähäisyys, ja näihin liittyvien eläimen tarpeiden tyydyttäminen. Lajinomaista käyttäytymistä tärkeänä pitävä vastaaja oli kuitenkin muita todennäköisemmin huolissaan eläinten hyvinvoinnista, koki sosiaalista painetta hyvinvointimerkittyjen tuotteiden ostamiseen ja oli kiinnostunut niiden ostamisesta.
Hankkeessa luotu malli antaa lähtökohdan eläinten hyvinvointimerkinnän jatkotyöstämiseksi yhdessä alan toimijoiden kanssa. Merkinnän jatkokehitys ja käyttöönotto edellyttää kotieläintilojen, elintarvikealan yritysten, kaupan ja sidosryhmien osallistumista ja riittävää ja selkeää kuluttajaviestintää. Tärkeää on myös se, että merkintää valvoo riippumaton taho. Markkinointi ei myöskään saa olla harhaanjohtavaa, vertailuväitteiden on oltava todennettavissa, eikä tuotetta voi markkinoida ominaisuuksilla, joita sillä ei ole tai joita voidaan olettaa olevan muillakin tuotteilla.
Hankkeessa laadittua mallia voisivat hyödyntää muun muassa liha- ja maitoyritykset, munanpakkaamot, elintarvikekauppa, alan viranomaiset, kansalaisjärjestöt ja maatalousyrittäjät. Synergiahyötyä voidaan saada kehittämällä elinkeinon omia eläinterveydenhuoltojärjestelmiä, laatujärjestelmiä ja eläinten hyvinvointikorvausta sekä eläinten hyvinvointimerkintää samaan suuntaan.
Hanketta ovat rahoittaneet Maa- ja metsätalousministeriö, HKScan Finland Oy, A-tuottajat Oy, Valio Oy, Juustoportti Food Oy, Arla Oy, Lidl Suomi Oy, SEY Suomen Eläinsuojelu ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry. Hankkeen raportti ”Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen kotieläintuotannon laadun ja kilpailukyvyn edistäjänä” on ladattavissa Luonnonvarakeskuksen nettisivuilla.
Kirjoittaja
Jarkko Niemi
Luonnonvarakeskus
