Pohjois-Pohjanmaan ruokasektorilla tapahtuu. Kulttuuripääkaupunkivuosi Oulu2026 on käynnissä, ja ruokakulttuuri näkyy alueella tekoina, yhteistyömalleina ja yrityksille avautuvina mahdollisuuksina. Pohjois-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, Arctic Food Lab -verkosto, kehittämishankkeet sekä ruoka-alan toimijat rakentavat yhdessä pohjoisen ruokakulttuurin näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
Ruoka-alan kehittämisessä on viime vuosina siirrytty puheista käytännön toimiin. On rakennettu yhteistyötä yritysten, kehittäjien ja julkisen sektorin välille sekä vahvistettu paikallisten tuotteiden asemaa ammattikeittiöissä ja kauppojen valikoimissa. Työn tulokset näkyvät esimerkiksi siinä, että paikallista ruokaa on tuotu entistä näkyvämmin osaksi tapahtumia, matkailua ja julkisia ruokapalveluja. Ruokaverkosto toimii yhä tiiviimmin maakuntarajojen yli, mikä parantaa tiedonkulkua ja tarjoaa yrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia.
Yhteistyössä tärkeä rooli on Pohjoisen elintarvike- ja luonnontuotealan kehittäjäverkostolla, joka kokoaa yhteen Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen kehittäjiä. Verkosto jakaa tietoa, vähentää päällekkäistä kehittämistyötä ja rakentaa uusia yhteistyöavauksia yritysten hyväksi. Tavoitteena on kestävän ja monimuotoisen ruokajärjestelmän vahvistaminen koko pohjoisessa Suomessa.
Verkoston suurimpia vahvuuksia ovat avoimuus ja käytännönläheisyys. Toimijat kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan alan ajankohtaisista ilmiöistä, rahoitusmahdollisuuksista, ruokamatkailusta, luonnontuotteista sekä yritysten kehittämistarpeista.
Arctic Food Lab kokoaa tekijät yhteen
Arctic Food Labista on muodostunut yksi näkyvimmistä pohjoisen ruokakulttuurin kehittämisalustoista. Arctic Food Lab on Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden ruokaohjelma, jonka tavoitteena on tehdä alueen ruokakulttuuri tunnetuksi niin alueen asukkaille kuin kansainvälisille vieraillekin. Arctic Food Lab nostaa esiin pohjoisen luonnon puhtautta, paikallisia raaka-aineita, ruokaperinteitä sekä uudenlaista ruokaan liittyvää luovuutta.
Arctic Food Labin vahvuus on sen laaja verkosto. Mukana on yli 180 yritystä eri puolilta Oulu2026-aluetta. Verkosto koostuu ruoantuottajista ja -jalostajista, ravintoloista, kahviloista, catering- ja tapahtumapalveluista, elämyspalveluyrityksistä sekä kaupoista. Lisäksi Arctic Food Labin kehittäjäverkostossa toimii noin 60 ruoka-alan asiantuntijaa ja kehittäjää, jotka rakentavat yhteistyötä yritysten, hankkeiden, oppilaitosten ja julkisten toimijoiden välillä.
Vuoden 2026 aikana Arctic Food Lab on näkynyt ja tulee vielä näkymään tapahtumissa, ravintoloiden menuissa, matkailupalveluissa, lähiruokakampanjoissa ja julkisissa ruokapalveluissa. Arctic Food Lab ei ole pelkästään markkinointibrändi, vaan yhteinen kehittämisalusta, jonka tavoitteena on kasvattaa alueen ruokaan liittyvää vetovoimaa myös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen.
Pohjoisia makuja lasten ja nuorten lautasille
Yksi vuoden kokonaisuuksista on ollut Pohjoisia makuja lasten ja nuorten lautasille -lähiruokateemaviikko. Sen tavoitteena on tuoda paikalliset raaka-aineet ja pohjoinen ruokakulttuuri osaksi kuntien ruokapalveluita sekä lasten ja nuorten arkea. Samalla rakennetaan tulevaisuuden kuluttajien suhdetta lähiruokaan.
Kunnille ja ruokapalveluille on rakennettu valmis toteutusmalli, joka sisältää lähiruokamenun, annoskortteja, kuvia ja viestintämateriaaleja. Mallin ansiosta osallistuminen on tehty helpoksi, ja jokainen kunta voi toteuttaa teemaviikon omalla tavallaan joko kokonaisena lähiruokaviikkona tai yksittäisinä lähiruokapäivinä.
Tällaiset toimenpiteet ovat esimerkki siitä, miten ruokakasvatusta, alueen raaka-aineita ja kulttuuripääkaupunkivuoden sisältöjä voidaan yhdistää käytännössä ja tuoda näkyväksi suuremmassa mittakaavassa. Tavoitteena on, että vuoden 2026 lopussa alueen kouluissa ja päiväkodeissa olisi nautittu yli 100 000 lähiruoka-annosta!
Artesaaniruoan mestarit palkitaan
Syyskuun puolivälissä Oulussa järjestettävät Artesaaniruoan SM-kilpailut kokoaa yhteen pienet elintarvikealan yritykset ja ruoka-alan ammattilaiset eri puolilta Suomea, nostaa esiin paikallisia ja kotimaisia raaka-aineita sekä niiden tuottajia. Kilpailujen yhteydessä järjestetään oheisohjelmaa kuten seminaari, yritysvierailuja, verkostoitumistilaisuuksia sekä Likis-lähiruokatapahtuma, jossa yleisö pääsee tutustumaan tuotteisiin ja tekijöihin.
Artesaaniruoalla tarkoitetaan elintarviketta, joka valmistetaan pienimuotoisesti, käsityömäisesti ja mahdollisimman pitkälle paikallisia raaka-aineita hyödyntäen. Tuotannon lähtökohtina ovat tekijän ammattitaito, tuotteiden jäljitettävyys, korkea laatu sekä mahdollisimman vähäinen prosessointi.
Artesaaniruoassa vältetään tarpeettomia lisäaineita, ja valmistus perustuu aidon raaka-aineen ominaisuuksiin sekä perinteisen ja nykyaikaisen osaamisen yhdistämiseen. Artesaaniruoka vahvistaa paikallista ruokakulttuuria, tukee alueellista yrittäjyyttä ja tarjoaa kuluttajille läpinäkyvän vaihtoehdon teollisesti valmistetuille tuotteille.
Mitä seuraavaksi?
Ruokaverkoston katse on jo kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeisessä ajassa. Tavoitteena on, että vuonna 2026 syntyneet yhteistyömallit, yritysverkostot ja ruokakulttuurin näkyvyys jäävät pysyviksi osiksi alueen elinvoimaa.
Pohjois-Pohjanmaalla käynnissä oleva elintarvikestrategian päivitys vie käytäntöön valtakunnallisen Onnellisen ruuan maa -ruokastrategian tavoitteita. Strategiatyö luo yhteistä suuntaa tuleville vuosille ja auttaa tunnistamaan ne toimenpiteet, joilla alueen ruokasektorin kilpailukykyä, uudistumista ja kasvua voidaan vahvistaa.
Pohjois-Pohjanmaan vahvuus ei ole yksittäinen hanke tai tapahtuma. Vahvuus on kyvyssä saada yritykset, ammattikeittiöt, matkailuala, oppilaitokset ja kehittäjät tekemään yhdessä. Kun paikalliset tuotteet löytävät tiensä kouluruokailuun, ravintoloiden menuihin, matkailijoiden elämyksiin ja kuluttajien ostoskoreihin, rakennetaan samalla pohjaa tulevaisuuden menestyvälle ruokamaakunnalle.
Kirjoittaja
Riikka Meskanen
Pohjois-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset / Parasta paikallista pöytiin -hanke
