ArtikkelitKansi

Suomalaisia tuotteita EU:n nimisuojajärjestelmään #nimisuoja2025-hankkeen myötävaikutuksella

84Lukenut

Pohjoiseurooppalaisia ja siten myös suomalaisia tuotteita on suhteellisen vähän tuotteiden nimiä suojaavassa EU:n laatujärjestelmässä. Pian päättyvän #nimisuoja2025 – suomalaisen nimisuojan uudet tuotteet, tekijät ja kuluttajat -hankkeen päätavoitteina oli tehdä nimisuojatuotteita ja -järjestelmää tunnetuksi kuluttajille ja edistää uusien suomalaisten nimisuojatuotteiden saamista ko. laatujärjestelmään.

Kuluttajille suunnatuissa toimenpiteissä hyödynnettiin muun muassa sosiaalisessa mediassa aiemmassa PROMO-hankkeessa tuotettuja kuva -ja videomateriaaleja. Koska tuotteen nimisuojauksesta kerrotaan kuluttajamerkein, tulisi niiden näkyä kuluttajille pakkauksissa ja muun muassa ravintolamenuissa. Tätä varten laadittiin merkintöjä ohjeistavat selkeät infograafit. Lisäksi tuotteiden hakemista järjestelmään kuvattiin selitysvideon avulla sekä laadittiin nimisuojasta kertovaa opetusmateriaalia oppilaitoksia varten. Hankkeessa tuotettu materiaali löytyy aitojamakuja.fi/nimisuoja -sivuilta  ja on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä.

Sahti (APT). Lähde: aitojamakuja.fi, kuvaaja Julia Kivelä.

Kuluttajien näkemyksiä

Nimisuojamerkkien tunnettuutta suomalaisten kuluttajien keskuudessa selvitettiin keväällä 2022 toteutetulla kuluttajakyselyllä. Vastaava kysely toteutettiin edellisen kerran vuonna 2018. Parhaiten merkeistä tunnettiin aito perinteinen tuote (APT)-merkki (12 % kuluttajista). Tunnettuudessa oli hienoista kasvua eli noin 3 % vuoteen 2018 verraten, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Lopputulemana molempien kyselyiden osalta oli, että nimisuojatut tuotteet, kuten Champagne, Feta ja Parmigiano Reggiano-juusto, ovat tunnetumpia kuin itse järjestelmä ja merkit. Vuonna 2022 kuluttajista noin 4 % mainitsi spontaanisti nimisuojajärjestelmän merkkien yhteydessä, kun vuonna 2018 sitä ei osannut tuoda esille vielä kukaan vastaajista.

Hakijaryhmittymien tukeminen ja matka uusiksi nimisuojatuotteiksi

Keskeinen osa koko hanketta oli uusien tuotteiden saaminen nimisuojajärjestelmään ja hakijaryhmien kokoaminen ja tukeminen hakuprosessissa. Tätä tarkoitusta varten toteutettiin maa- ja kotitalousnaisten aluetoimijoille valtakunnallinen valmennus hankkeen alkuvaiheessa. Nyt Suomessa onkin varsin kattava asiantuntijaverkosto nimisuojahakuprosesseja edistämään. Valmennuksen myötä hakemusprosesseihin saatiin vauhtia ja tällä hetkellä on jätetty joko kansalliseen prosessiin tai työstetty hakemusaihioita yhteensä 18 tuotteen osalta.

EU-tason hyväksymismenettelyn läpäisi syyskuussa suojattuna maantieteellisenä merkintänä (SMM) ”Aito saunapalvikinkku/Äkta basturökt skinka”. Tuotteeseen liittyvän esittelyvideon voit katsoa alta

aitojamakuja.fi, tuottaja netDesign.

Suomella on nyt rekisteröitynä 13 tuotetta. Hyväksymistä odottelee SMM-statuksella ”Suonenjoen mansikka” ja kansallinen vastaväitemenettely on käynnissä 19.12.2022 asti nimille ”Savolainen talkkuna” ja ”Savolainen talakkuna”. Lisätietoja löytyy Ruokaviraston verkkosivuilta. Suomella oli pitkään eniten nimisuojatuotteita Pohjoismaissa, mutta Ruotsi on nyt mennyt ohi 15 tuotteellaan. Nimisuoja-asioissa elintarvikesektorin on syytä olla hereillä. Nimisuojatuotteisiin liittyy myös korvamerkitty menekinedistämisrahoitus, joka on haettavissa EU:lta. Tämä, etenkin viennin kannalta tärkeä resurssi, on Suomessa vielä täysin hyödyntämättä.

Nimisuojahakemusten osalta on erittäin tärkeää, että tuotteita valmistavat yritykset ovat kiinteästi mukana prosessissa heti alusta alkaen. Nimisuojajärjestelmässä yritykset itse kuvaavat kuinka tuote valmistetaan, sitä ei määrittele EU tai kansallinen viranomainen. Tässä suhteessa ero on keskeinen esimerkiksi EU:n toiseen, luonnonmukaista tuotantotapaa koskevaan laatujärjestelmään, missä lainsäädäntö määrittelee jopa reseptiikkaa. Se, mitä nimisuojaus ja siihen liittyvä lainsäädäntö edellyttää, on faktoin todistettu kytkös maantieteelliseen alueeseen. Kytkös voi liittyä ilmastoon, maaperään tai esimerkiksi mainetekijöihin.

Puruveden muikku (SMM). Lähden: aitojamakuja.fi, kuvaaja Julia Kivelä.

Hanke on pystynyt auttamaan yrityksiä etenkin näiden hakemusta tukevien faktapohjaisten taustatietojen hakemisessa. Työ on usein aikaa vievää ja vaatii erilaisten tietokantojen ja arkistojen tuntemusta. Toisaalta tuon taustatyön myötä voi olla yhä vakuuttuneempi, että meillä Suomessa on paljon potentiaalia saada tuotteita EU:n nimisuojajärjestelmään. Suomalaisia tuotteita pidetään suotta maineeltaan vaatimattomina. Esimerkiksi ”Pohjalainen leipäjuusto” ja ”Kainuun juustoleipä”-hakemuksiin faktataustoja etsiessä, tuli sivutuotteena esiin niinkin kaukaa kuin 1500-luvulta seuraava kommentti liittyen suomalaisiin vuohenjuustoihin:

”Kiitetyin maku on kuitenkin suomalaisten juustoilla, joita he valmistavat erinomaisesti useita tuhansia nauloja vuohenmaidosta. He lisäävät näiden juustojen makua ja kuuluisuutta vielä siten, että he savustavat niitä suopursun avulla, niin että niitä voidaan säilyttää hyvinä monta vuotta, varsinkin jos on kysymys muonavarastoista sodissa”

Lähde: Olaus Magnus (1555). Pohjoisten kansojen historia: Suomea koskevat kuvaukset. Historia de gentibus septentrionalibus.

Pitäkööt kreikkalaiset fetansa, on meillä näköjään Suomessakin osattu tehdä vuohenmaidosta erinomaisia tuotteita jo satoja vuosia.

Kirjoittaja
Marjo Särkkä
Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti, hankkeen koordinaattori


Ruokaviraston rahoittamaa #nimisuoja2025 – suomalaisen nimisuojan uudet tuotteet, tekijät ja kuluttajat -hanketta toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti (koordinointi), Turun yliopiston Brahea-keskus ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry. Hanke järjestää Nimisuoja antaa lisäarvoa – #nimisuoja2025 -seminaarin 8.12.2022.