Maakunnista

Sikses parasta -tiimi: ”Aidot kohtaamiset motivoivat kehittämistyötä”

Kuva Kaisa Uusi-Kraapo
59Lukenut

Satakunnassa lähiruoka näkyy ja maistuu. Maakunnan ammattikeittiöiden ja vähittäiskauppojen tarjonnasta löytyy lisääntyvästi lähiruokaa ja se on kaikille erityinen ylpeydenaihe. Jatkojalostavien yritysten innovaatioita on ylpeys seurata. Esimerkkinä uutuudesta mainittakoon punajuurishotti, joka soveltuu erityisesti urheilijoiden tarpeeseen. Viestimme Satakunnan ruokaketjun kuulumiset aktiivisesti sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeessämme.

Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -hanke keskittyy ruoka-alan viestintään ja osallistuu eri tapahtumiin tuoden esiin satakuntalaista osaamista. Sikses parasta on yhteistyöhanke, jossa toimii kolme keskeistä elintarvikealan kehittäjäorganisaatiota: ProAgria Länsi-Suomi, Satafood Kehittämisyhdistys ry sekä Pyhäjärvi-instituutti. Yhdessä organisaatiot toimivat vahvasti satakuntalaisen ruoka-alan puolesta.

Maakunnan ruoantuotantoketjut ovat monipuoliset ja niihin on vuosien mittaan rakentunut useita valtakunnallisia kärkiyrityksiä ja kaikkien tuntemia tuotemerkkejä. Satakunnasta löytyy niin isoja kuin pienempiäkin elintarvikealan toimijoita, joille monipuoliset maaperälajit ja puhdas vesi antavat hyvät mahdollisuudet tuottaa ja jalostaa elintarvikkeita kuluttajille.

Satakunnassa toimialan resilienssi on hyvin vahva, sillä maakunnassa on useita isoja eri tuotantosuuntien jalostusyrityksiä. Esimerkiksi sokeri, pakastevihannekset, broileri, kalkkuna, herkkusienet, lihajalosteet, tärkkelys, kala ja maito. Vuonna 2018 Satakunnan elintarviketeollisuuden liikevaihto oli 700 miljoonaa euroa, jolloin sen osuus maakunnan koko teollisuuden liikevaihdosta oli 10,5 prosenttia. Tuuli Pirttikoski Satafood ry:ltä toteaa poikkeuksellisen kevään osoittaneen kotimaisen ruokatuotannon tärkeyden:

– Koronapandemia on nostanut ruoan omavaraisuuden arvoonsa ja Satakunta on tässä erinomaisessa asemassa valtakunnallisesti. Maakunnassa on useita vahvoja ruokatuottajia viljelijöistä eri kokoisiin jalostusyrityksiin.

Lähiruokarintamalla tapahtuu

Ruokaketjun kehittäminen on Satakunnassa vahvaa. Marko Jori Pyhäjärvi-instituutista tietää kertoa maakunnan ammattikeittiöiden ja vähittäiskauppojen lisänneen paikallisten tuotteiden määrää lähiruokahankkeen toiminnan myötä kuluneiden 10 vuoden aikana.

– Teemapäivät, kuten lähiruokapäivä, on ollut hyvä tapa nostaa alueellista ruokatuotantoa opiskelijoiden ja henkilökunnan tietoisuuteen. Viestimme reaaliajassa ruokaketjun ajankohtaisista asioista ja nostamme esiin toimijoita lähiruoan taustalla. Näin kotimainen ruoka saa kasvot ja kuluttajan on helpompi saada kiinni viestistämme, kertoo Anna Kari ProAgria Länsi-Suomesta onnistumisiin johtaneista toimista.

Työryhmän mukaan viestintää tehdään nyt laaja-alaisesti, sillä syksyllä tapahtuu lähiruokarintamalla paljon. Luvassa on lähiruokatoreja, luentoja ja toivottavasti myös tapahtumia. Päällimmäisenä työryhmällä on mielessä tulevan lähiruokapäivän organisointi ja siitä viestiminen.

– Satakuntaan kuuluu hyvää. Toki hanketyössä toimintoja on jouduttu mukauttamaan korona-aikana ja olemme ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja. Tällä hetkellä etäpalaverit, webinaarit ja live-infot ovat osa työpäivää. Tulevaisuuteen katsomme positiivisesti ja luottavaisina. Ensi vuoteen siirretty SuomiAreena on vahvasti ajatuksissa, summaa Kari hankkeen kuulumisia.

Yhteistyö vie satakuntalaista ruokatuotantoa eteenpäin

Kuva Kaisa Uusi-Kraapo

Hanketoimijat ovat yhtä mieltä siitä, että työ on todellinen näköalapaikka koko ruokaketjuun. He toteavat olevan hienoa seurata alueen yritysten onnistumisia, esimerkkinä mainittakoon punajuurishotti. Sikses parasta -työryhmä tiivistää työssä olevan parasta aidot kohtaamiset:

– Yhteistyö ja kehittämistoimet ruokaketjun toimijoiden kanssa motivoivat tavoitetta vahvistaa Satakunnan asemaa ruokatuotannon ykkösmaakuntana.


Kirjoittajat

Anna Kari ja Kaisa Uusi-Kraapo