Maakunnista

Ruokariihessä puitiin Pohjois-Pohjanmaan elintarvikealaa

679Lukenut

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Oulussa järjestettiin 15.11.2017 maakunnan elintarvikealan kehittämispäivä. Tilaisuus toi yhteen noin 50 elintarvike- ja teknologia-alan yritysten sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden edustajaa.

ELY:n hanketreffien ja rahoitusinfon jälkeen paneuduttiin elintarvikealan yritysten tarpeisiin Ruokariihessä, joka toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden strategian 2017-2025 hengessä Elintarvikealan yritysten tarpeet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kohti kestävää taloutta -hankkeiden yhteistyönä. Työpajojen vetäjinä toimivat tutkija, asiakaspäällikkö Lotta Heikkilä Luonnonvarakeskuksesta (Luke), professori Juha Röning Oulun yliopistosta ja kehittämispäällikkö Heidi Valtari Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.

Kasvua ja vientiä verkostoista

Lotta Heikkilä kertoi, että Suomi on maailman rikkain maa makean veden suhteen: ”Mitä muita etuja pohjoinen sijaintimme tuo alalle? Miten käännämme haasteet mahdollisuuksiksi?”, innosti Heikkilä. Tietoja arktisuuden tuomasta lisäarvosta löytyy kootusti Arctic Food from Finland -sivustolta.

Heikkilän vetämässä työpajassa vain muutamalla paikalla olevista yrityksistä oli kokemuksia vientitoiminnasta. Yritykset tekevät jonkin verran yhteistyötä markkinoinnin ja viennin osalta kokeneempien yritysten kanssa. Työpajassa ehdotettiin ”matalan kynnyksen” verkkosivustoa, jossa toimijat voisivat etsiä asiantuntijoita ja kumppaneita. Alueen messunäkyvyyttä pidettiin erittäin tärkeänä ja ryhmässä ideoitiinkin Pohjois-Suomen RuokaSLUSH-tapahtumaa.

ICT ja robotit tuotannon tueksi

Juha Röning kertoi, että robotiikan käyttö elintarviketuotannossa on haastava laji elintarvikkeiden myötäävyyden, pehmeyden ja tuotteiden yleensä pienen yksikkökoon vuoksi. Robotiikkaa hyödynnetään tällä hetkellä lähinnä kappaletuotannossa ja logistiikassa. Lähitulevaisuudessa myös 3D-tulostus tuo mielenkiintoisia mahdollisuuksia elintarviketuotantoon.

Röningin vetämässä työpajassa korostui yritysten tarve hyödyntää tehokkaammin sosiaalista mediaa markkinoinnissaan. Myös tuotanto- ja pakkausprosessien tehostaminen erilaisten teknologioiden avulla vaatii jatkuvaa panostusta. Erityisen mielenkiinnon kohteeksi nousi jäljitettävyyden ja laadunhallinnan parantaminen esimerkiksi painettavaa elektroniikkaa hyödyntämällä. Osallistujat ideoivat myös Pohjois-Pohjanmaan elintarvike- ja teknologia-alan yritysten yhteistä koti- tai ulkomaista opintomatkaa.

Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan lisää alan koulutusta

Heidi Valtarin koordinoimassa työpajassa nousi esille, että osaamista ylläpidetään ja kehitetään pääsääntöisesti yritysten omin keinoin ja voimin, koska Pohjois-Pohjanmaalla on varsin rajallinen elintarvikealan koulutustarjonta. Korkeakoulutasoisen koulutuksen puuttumisen maakunnasta arvioitiin heikentävän alan kiinnostavuutta nuorten parissa.
Koulutustarjonnan parantamisen ohella ratkaisuiksi tarjottiin alan ja alueen imagon nostoa esimerkiksi isojen tapahtumien kautta sekä verkostojen luomista ja vakiinnuttamista. Yritysedustajat kaipasivat mahdollisuuksia vertaiskeskusteluihin, joissa ratkottaisiin alan yhteisiä ongelmia. Matalan kynnyksen tukea kaivattiin erityisesti pienimmissä yrityksissä.

Ruokariihi sai osallistujilta hyvää palautetta. Tilaisuuden pääviesti oli, että Pohjois-Pohjanmaan elintarvikeala tarvitsee tiiviimpää verkottumista ja siihen sopivia matalan kynnyksen välineitä. Teknologiayritykset toivotettiin tervetulleiksi tutustumaan elintarvikealan yrityksiin ja niiden tarpeisiin. Ruokariihessä todettiin myös, että kehittämistyö kannattaa kohdentaa kasvu- ja kehittämishaluisiin yrityksiin, sillä osa yrityksiä on tyytyväisiä nykytilaansa.

Kirjoittajat
Toivo Muilu,toivo.muilu@luke.fi
Ritva Isomäki, ritva.isomaki@pohjois-pohjanmaa.fi
Marja-Liisa Järvelä,marja-liisa.jarvela@oamk.fi
Kirsi Korhonen, kirsi.korhonen@luke.fi
Titta Järveläinen, titta.jarvelainen@oamk.fi
Anna-Liisa Välimaa, anna-liisa.valimaa@luke.fi