Artikkelit

Ruokaketjuhankkeissa panostetaan erityisesti vientiin ja koulutuksiin

Tulevia kaurasomettajia 5.9. starttipäivässä. Kuva Jukka-Pekka Inkinen, Fennopromo.
265Lukenut

Oletko tiennyt, että viljan vientimarkkinointia voi hoitaa myös somekanavilla? Totta se on, vaikka somemarkkinointi ei ole vielä yleisesti käytössä elintarvikkeiden vientimarkkinoinnissa. Viime vuoden lopussa päättyneissä ruokaketjuhankkeissa panostettiin erityisesti juuri somemarkkinointiin, vientiin ja koulutuksiin. Lisäksi hankkeilla huolehdittiin eläinten hyvinvoinnista ja vilja-ala oli vahvasti kehittämisen kohteena.

Vilja-alalla hyödynnetään somea ja panostetaan vientiin

Vilja-alalla on tapahtunut paljon. Somemarkkinointi ei ole vielä tuttua viljan vientimarkkinoinnissa, mutta tätä ongelmaa lähdettiin ratkomaan kaura-alalle suunnatulla Delicioats-tiedotushankkeella. Hankkeen aikana pilotoitiin kauratuotteiden kansainvälisen some-sisältömarkkinoinnin malli. Fennopromon laatima malli sopii käytettäväksi myös muiden tuoteryhmien vientimarkkinoinnissa. Somemarkkinointi on hyvin kustannustehokasta ja sopii myös pienillä markkinointibudjeteilla toimiville pk-yrityksille.

Farmers’ Grain Export toteutti viennin edistämisen toimenpiteitä. SLC:n hankkeessa saatiin luotua toimijoista vientiyhteistyöverkosto, jonka avulla vientimarkkinoita päästiin avaamaan viemällä viljelijävetoisten toimijoiden kautta muutamia koe-eriä. Viljelijät saivat myös markkinatietoutta, jonka tarkoituksena on sitouttaa heitä vientiin.

Vilja-alan yhteistyöryhmän laajassa hankkeessa toteutettiin monenlaisia toimenpiteitä viljan hometoksiinien hallintakeinojen kehittämisestä viljalähetteen sähköistämiseen. Hankkeessa toteutettiin myös opasvideot: Edustavan viljanäytteen otto sekä Sertifioidulla siemenellä onnistut.

Osaamista elintarvikevientiin, pienpanimoiden laatutyöhön sekä nautaterveydenhuoltoon

Koulutuksiakaan ei unohdettu päättyneissä hankkeissa, sillä tarjolla oli elintarvikevientiin sekä pienpanimoiden laatutyöhön keskittyvää koulutusta. Nautaterveydenhuoltoon syntyi koulutusmalliehdotus.

XAMKin Elintarvikeviennin Osaaja -hankkeessa toteutettiin kaksi 30 opintopisteen koulutuskokonaisuutta. Koulutuksen kohderyhmänä olivat esimerkiksi henkilöt, jotka työskentelevät elintarvikealan kasvuhakuisissa pk-yrityksissä. HAMKin pienpanimohankkeen tarjoama koulutus, tietoiskut ja työpajatyöskentely kirkastivat alan yrittäjien ymmärrystä laatutyöstä sekä omavalvonnan tärkeydestä.

Eläinten terveys ETT ry toteutti laajassa hankkeessaan laatujärjestelmien kehittämistoimenpiteitä, joiden avulla voidaan ehkäistä ja torjua eläintauteja sekä parantaa eläinten hyvinvointia. Hanke keskittyi maidon-, lihan- ja kananmunantuotantoketjuihin. Hankkeen tuloksena syntyi esimerkiksi koulutusmalli nautaterveydenhuoltoon.

Uudet tuottajaorganisaatiot sekä nimisuojaus luovat mahdollisuuksia

Luomuliitto halusi tiedotushankkeessaan kertoa tuottajaorganisaation tuomista mahdollisuuksista ja kannustaa tuottajaryhmiä perustamaan tuottajaorganisaatioita. Hanke painottui luomusiemen- ja puutarhatuotantoon.

Elintarvikkeiden nimisuojauksen tuomia mahdollisuuksia toi esiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti monimediakampanjassaan. Hankkeen rusinana pullassa olivat laadukkaat nimisuojatuotteista kertovat videot sekä kuvat, jotka ovat tuotteita esittelevien tai markkinoivien tahojen vapaassa käytössä.

Lisätietoa ruokaketjuhankkeista

Päättyneiden ruokaketjuhankkeiden loppuraportit ovat nähtävillä Ruokaviraston verkkosivuilla osoitteessa www.ruokavirasto.fi/ruokaketju. Samoilla sivuilla on tietoa myös uusista ja käynnissä olevista hankkeista. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja hallinnoi Ruokavirasto.

Kirjoittaja
Piritta Sokura, Ruokavirasto