Uusi kestävän ruokajärjestelmän kehittämishanke keskittyy paikallisyhteisön aktivoimiseen ja konkreettisten käytäntöjen pilotoimiseen Ahvenanmaalla. 2019-2021 käynnissä olevaa hanketta rahoittaa Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma.
Kansallinen kiertotalouskartta 2016-2025 kartoittaa Kestävän ruokajärjestelmän yhdeksi Suomen painopistealueeksi kiertotalouden kehittämisen saralla. Kotimarkkinoiden kestävyyden kehittämisessä alueelliset ruokajärjestelmät ovat avainasemassa.
Vuodenvaihteessa päättynyt maa- ja metsätalousministeriön rahoittama ja elintarvikealan liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämiseen erikoistuneen Invenire Market Intelligencen toteuttama kokeiluhanke Ahvenanmaa kiertotalouden esimerkkinä tuotti paitsi kokemuksia Ahvenanmaan ruokajärjestelmän kehittämistyöstä, myös alueellisesti elinvoimaisen ja ekologisesti kestävän ruokajärjestelmän mallin. Englanniksi julkaistuun malliin voi tutustua verkossa osoitteessa: www.hungryforaland.fi/fi
Toiminta Ahvenanmaalla jatkuu nyt uuden hankkeen, Ravinnekierrätyksen paikallisyhteisö käyntiin, parissa vuoden 2021 loppuun saakka.
– Tavoitteena on se, että alueen omat toimijat tehostavat ravinnekiertoa oman ruokajärjestelmän sisällä ja alueen ruokakansalaisuus vahvistuisi entisestään, kertoo Johanna Tanhuanpää Invenire Market Intelligenceltä.
Ahvenanmaalla kehitettävien toimenpiteiden lähtökohtana on, että niitä on mahdollista hyödyntää myös muualla, jopa globaalisti, oman alueellisen ruokajärjestelmän kehittämisessä. Tällä hetkellä suunnitteilla juuri alkaneessa hankkeessa on kehittää muun muassa Taffelin ja Oolannin omistavan Orkla Finland Oy:n ja paikallisten viljelijöiden välistä yhteistyötä.
– Orklan tehtaan yhteydessä toimii heidän tuotantoonsa liittyvä biokaasulaitos, josta syntyy ravinnerikasta mädätettä. Tehokkaampi yhteistyö paikallisten viljelijöiden kanssa voisi auttaa saamaan ravinteet paikallisesti paremmin takaisin peltoon. Tästä voisi syntyä suurempikin yhteistyöjärjestelmä Ahvenanmaalla, mutta liikkeelle lähdetään muutamien viljelijöiden kanssa, Tanhuanpää pohtii.
Yhteistyötä on suunnitelmissa tehdä myös ainakin Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa. Varsinkin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen toteuttama hanke Palopuron agroekologinen symbioosi tuotti paljon työkaluja ja osaamista ravinteiden kierrätykseen, josta olisi hyötyä myös Ahvenanmaan kehittämishankkeessa.
Teksti Ellinoora Havaste
