Maakunnista

Hyvää pöhinää Keski-Suomessa

Kuluttajien lähiruokakampanja toteutettiin Keski-Suomessa keväällä 2020.
251Lukenut

Haasteellisesta ajasta huolimatta Keski-Suomeen kuuluu paljon hyvää. Ruoka puhuttelee, sen alkuperä kiinnostaa ja uusia innovatiivisia ratkaisuja pellolta pöytään ja rajapinnoille työstetään aktiivisesti. Yhteistyössä ovat tiiviisti yritykset, oppilaitokset, kehittäjäorganisaatiot, kunnat, yhdistykset ja rahoittajat.

Vuoden 2018 tilastojen mukaan Keski-Suomessa on vajaat 2700 maatilaa ja noin 150 jalostavaa elintarvikeyritystä, joista lähes 90 % työllistää alle viisi henkeä. Maakunnan ruokaketjun ja sen rajapintojen vahvuus piilee sen monimuotoisuudessa. Keski-Suomi on viljan ja leipomotuotteiden, naudanlihan ja maidon, puutarha- ja metsämarjojen, lampaan- ja karitsanlihan, riistan ja järvikalan maakunta. Lisäkysyntää olisi vielä erityisesti kasviksille, juureksille, sienille, sianlihalle, siipikarjalle ja kananmunille.

Vanhastaan tuttu aitomaaseutu.fi palvelee edelleen. Pöllöparlamentti kokoaa kerta toisensa jälkeen maaseudun kehittäjät yhteisen pöydän ääreen. Tuore Biobord-alusta tarjoaa kansainvälisen ulottuvuuden tiedonvälitykseen ja yhteistyöhön. Yrityskiihdyttämö BioPaavo on käynnistynyt ja saanut keulakuvakseen vahvan osaajan ja verkostogurun Merja Rehnin. Keski-Suomen liitto ja EduFutura (JAMK, Gradia, JYO) ovat sitoutuneet Basque Culinary Centerin ja useiden keskisuomalaisten sidosryhmien yhteistyön tuloksena laadittuun Cooking tomorrow -toimintasuunnitelmaan. Dokumentissa linjataan gastronomian hyödyntämistä maakunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin osatekijänä.

Digitaalisuutta hyödynnetään ja edistetään monin tavoin, myös lisätyn todellisuuden keinoin. Kansainvälistymisestä ja elintarvikeyritysten vientipotentiaalista valmistuu selvitys, kansainvälisille markkinoille suuntaamista tuetaan muun muassa työpajoin ja valtakunnallisella yhteistyöllä muun muassa Puronetin kautta. Keski-Suomen luomusta on tuotettu tuore koonti ja luonnontuotealaa kehitetään aktiivisesti Luonnosta tuotteeksi -hankkeessa.

#makujenkeskisuomi

Toukokuun puoliväliin kaavailtu iso yhteistyöponnistus, Amazing Keski-Suomi -tapahtuma, siirtyy koronapandemian takia vuodella. Sen tilalla keskisuomalainen lähiruoka ja ruokaketju pellolta pöytään nostettiin kuluttajien tietoisuuteen MTK Keski-Suomen, ProAgria Keski-Suomi/Maa- ja kotitalousnaisten, Keski-Suomen liiton ja JAMKin hallinnoiman Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 -hankkeen yhteisellä Varmista huomisen ruoka. Osta läheltä. -somekampanjalla. Yrittäjiä haluttiin tukea tekemällä näkyväksi erityisesti alkuperä ja ostopaikat – video- ja podcasthaastatteluissa kuultiin tuottajia ja jalostajia sekä REKO-asiakkaita.


Lähiruokakampanjalla heräteltiin kuluttajia mm. pohtimaan suomalaisen ruoan tärkeyttä.

Mitä yhteistä on hampulla, saunalla ja hunajalla?

Ei välttämättä mitään, mutta innovatiivisten yrittäjien käsittelyssä paljonkin. Yritykset haluavat kehittää uusia tuotteita hyvinvoinnistaan ja kestävästä kehityksestä kiinnostuneille kuluttajille. Kehittämisen tueksi on työstetty aktiivisesti muun muassa yritysryhmä- ja tuotekehityshankeaihioita. Haasteellisen ajan myötä nähtäväksi jää, miten yrityksillä on resursseja jatkaa näissä. Onnistuneita yritysryhmähankkeita malliksi kyllä löytyy, kuten Paavon Poluilta. Myös ylimaakunnallinen toiminta koetaan arvokkaaksi ja yhteydenotot ovat mieluisia.

Onko Keski-Suomi musta aukko?

Näin väitettiin, kun ensimmäinen valtakunnallinen ruokamatkailustrategia julkaistiin muutama vuosi sitten. Ei varmastikaan musta aukko, mutta näkyväksi keskisuomalaisia ruokamatkailutuotteita ei ollut riittävästi osattu tehdä. Yrittäjät ovat sittemmin hanketyöpajojen innoittamina työstäneet yhteisen yläotsikon Keski-Suomen ruokapoluilla, ja tuottaneet yhteisesitteen, jolle suunnitteilla on myös jatkoa. Ruokamatkailun kehittämistyötä jatketaan tuottamalla päivitettävään Keski-Suomen matkailustrategiaan kyseinen osio ja hyödyntämällä sitä myös muussa maakunnan ruokaketjun kehittämistyössä.

Mitä ne siellä kouluissa syöttävät

Tuore valtakunnallinen selvitys paljastaa, että lähiruoan ja -raaka-aineiden käyttö keskisuomalaisissa julkisissa keittiöissä on jonkin verran vähentynyt. Tuloksen taustalla on varmasti monia syitä, mutta joka tapauksessa on peiliin katsomisen paikka. Keski-Suomen liitto toteutti 2019 pienimuotoisen selvityksen Lähiruokaa Keski-Suomen julkisiin keittiöihin . Sen mukaan suurimmat haasteet piilevät edelleen ruoantuottajien ja keittiöiden välisen tiedonkulun ja yhteistyön puutteessa. Toisaalta selvitys silti toteaa: Kuntakohtaisia verkostoja on saatu kehitettyä nopeastikin ja toimijoilla on halu lisätä tätä verkottumista. Kuntien olisi myös hyvä strategisessa suunnittelussa ottaa lähiruoan käyttö yhdeksi tavoitteeksi. Näin kuntien ruokapalvelut saavat strategiatason luvan kehittää verkostoaan, toimintamallejaan ja yhteistyötä toimijoiden kanssa. Keskimäärin keskisuomalaisissa julkisissa keittiöissä käytetyn lähiruoan osuus on noin 16 %.

Kuva: Keski-Suomen liitto

Yhdessä

Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä, kuinka kauan korona koettelee ja kuinka mittavat seuraukset sillä tulee kaikkiaan olemaan. Se kuitenkin tiedetään, että loppulasku on iso. Siksi kaikki yhteistyö on entistäkin tärkeämpää olemassa olevan säilyttämiseksi, uusien mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja toimeenpanemiseksi, mutta varmasti myös jälleenrakentamisessa. Erityisesti tässä tilanteessa olemme kiitollisia vuosien mittaan rakentuneesta vahvasta, vuorovaikutteisesta ja aidosta yhteistyöstä keskisuomalaisten toimijoiden kesken. Toivomme, että yhdessä pystymme osaltamme auttamaan yrityksiä selviämään tästäkin ajasta.

Kirjoittaja
Leena Pölkki
Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 -yhteistyöhankkeessa, jota rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.