Artikkelit

Uusi pk-yrityksen riskienhallinta elintarvikealalla -työkirja auttaa liiketoiminnan riskeihin ja kriiseihin varautumisessa

Kuvakaappaus työkortista.
286Lukenut

Yritystoiminta millä tahansa toimialalla sisältää aina riskejä. Korona-pandemian aiheuttaman kriisin jälkeen elintarvikealalla havahduttiin siihen, että alan pk-yrityksissä riskienhallintaa ja varautumissuunnittelua tulisi kehittää. Luonnonvarakeskuksen uusi Pk-yrityksen riskienhallinta elintarvikealalla -työkirja sisältää työvälineitä tähän tarpeeseen.

Yritystoiminta tarjoaa paljon mahdollisuuksia ja sen vastapainoksi riskejä, jotka voivat heikentää yrityksen toimintaa. Periaatteessa riskienhallinta luo yrityksille kilpailuetua suhteessa muihin yrityksiin silloin, kun pystytään tunnistamaan ja hallitsemaan yritystoiminnan tärkeimmät riskit ja seurataan niiden kehittymistä. Esimerkiksi yrityksen riskikenttää tarkastelemalla saa melko nopeasti selville, mitkä yrityksen toiminnan kannalta tärkeimmät riskit ovat. Ennakointitoimenpiteiden avulla voidaan lisätä yrityksen muutosjoustavuutta riskien, kriisien ja muutosten varalta.

Riskienhallinnassa ja kriisitilanteissa viestintä yrityksen henkilöstön ja sidosryhmien kanssa on tärkeää. Jos yhteystiedot eivät ole ajan tasalla, yhteydet eivät ole kunnossa tai viestintää kriisitilanteessa ei ole mietitty, niin tieto ei kulje. Tästä voi seurata keskeytyksiä liiketoimintaan tai kriisitilanteessa vahinkoa koko ruokaketjulle ja asiakkaille. Siksi yritysturvallisuuden ja huoltovarmuudenkin kannalta tulisi miettiä muutaman keskeisen uhkakuvan näkökulmasta, mitä varajärjestelmiä tietojärjestelmien toimintaan, viestintään ja yhteyksien ylläpitoon yrityksissä on tällä hetkellä käytössä ja miten tulisi toimia, jos tietoliikenne- ja verkkoyhteyksiin tulee keskeytyksiä tai kohdataan ennalta arvaamattomia kriisitilanteita. Jo ennalta tehty suunnittelukin on kriisitilanteessa parempi kuin ei mitään.

Työkirja vastaa havaittuun tarpeeseen

Tutkimusten mukaan elintarvikealan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä oli ennen vuotta 2020 puhjennutta koronaepidemiaa tehty melko vähän varautumissuunnitelmia erilaisten häiriötilanteiden varalta. Elintarvikealan pk-yrityksistä 93 % koki haasteiden lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana joko paljon tai erittäin paljon. Luken selvityksen mukaan puolet elintarvikealan alle 50 henkilön yrityksistä ei ollut varautunut erilaisten kriisi- ja hätätilanteiden varalta.

Työkirjan valmisteluun liittyneessä elintarvikealan pk-yrityksille tehdyssä kyselyssä vastaajista 60 % aikoo nyt lisätä varautumista häiriöihin ja kriisitilanteisiin yrityksissään. Varautumissuunnittelua ja riskienhallintaa aiotaan lisätä esimerkiksi laajentamalla hankintaverkostoa, varautumalla energian kustannusten nousuun ja mahdollisiin katkoksiin, hankkimalla varastoon suurempiä määriä raaka-aineita, tekemällä kannattavuuslaskentaa, panostamalla työntekijöiden viihtyvyyteen sekä verkostoitumalla paikallisen alueen toimijoiden kanssa. Esiin tuli sekin, että tärkeimpien sidosryhmien ja asiakkaiden yhteystiedot kannattaa edelleen pitää paperilla mapissa kuten ennen vanhaan, etteivät ne ole pelkästään pilvipalveluissa tai yhden henkilön tietokoneella.

Pk-yrityksen riskienhallinta elintarvikealalla -työkirjan tarkoitus on avustaa ja tukea elintarvikealan pk-yritysten liiketoiminnan riskienhallintaa ja varautumissuunnittelua yrityksen tärkeimmillä osa-alueilla. Yrityskontekstin ja riskikentän kartoituksen tarkoitus on lisätä tietoa ja näkemystä yrityksen riskienhallinnan ja liiketoiminnan tarpeista.

Uusi työkirja elintarvikealan pk-yrityksen riskienhallintaan on julkaistu sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kuva Jarkko Leppälä.

Kirjoittaja
Jarkko Leppälä
Luonnonvarakeskus


Luken julkaisema Pk-yrityksen riskienhallinta elintarvikealalla -työkirja perustuu maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan selvitystyöhön, jossa keskityttiin erityisesti elintarvikejalostusalan pk-yritysten riskienhallinnan haasteisiin. Työkirja antaa välineitä ja vinkkejä myös isompien elintarvikeyritysten tai muiden toimialojen riskienhallintaan.

Selvitystyössä olivat mukana Luken lisäksi VTT ja siinä tehtiin yhteistyötä Elintarvikealan huoltovarmuushankkeen sekä Huoltovarmuuskeskuksen ja Keskuskauppakamarin Lujat-hankkeen kanssa.