Hypähdetään aikajunan kyytiin ja palataan 10 vuotta taaksepäin. Aitojamakuja.fi nettisivusto ja yritysten hakupalvelu avattiin muutama kuukausi sitten. Runsas joukko aktiivisia, maakunnissa toimivia elintarvikealan kehittäjiä innosti yrityksiä mukaan yhteiseen valtakunnalliseen hakupalveluun. Yhteinen idea ja tavoite kimmelsivät kirkkaina mielissä.
Olimme juuri oikeaan aikaan asialla. Vuonna 2010 lähiruoasta tuli se JUTTU. Puhuttiin lähiruokabuumista ja -trendistä, uusia lähiruokakauppoja avattiin, ja pienten yritysten tuotteille, lähiruoalle, oli kysyntää. Yhtäkkiä kaikki halusivat löytää paikallisia yrityksiä.
Juna saapui väliasemalle vuonna 2013, kun hallitus hyväksyi lähiruoan ja luomun kehittämisohjelmat. Ohjelmat antoivat suuntaviivoja yhdessä tehtävälle kehittämistoiminnalle aina vuoteen 2020 saakka. Tämä oli selvä tuki valtion suunnasta, kuten silloin toukokuussa ilmestyneessä maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa todettiin ”On tärkeää, että valtio ottaa huomioon kansalaisten mieltymykset ja pyrkii vahvasti tukemaan luomu- ja lähiruuan saatavuutta. Tänään hyväksytyt hallituksen lähiruoka- ja luomuohjelmat ovat tästä konkreettinen osoitus ja toivon niiden olevan myös vahva signaali elinkeinolle, ministeri Koskinen toteaa”.
EU:n ohjelmakausi vaihtui ja kehittämistoiminnan tavat rakentuivat uusien toimintatapojen ympärille. Ruoka-alaan panostettiin vahvasti ja pyörähti käyntiin lähiruoan, luomun ja luonnontuotteiden koordinaatiohankkeet. Muutaman vuoden kokemusten jälkeen erilliset vaunut liitettiin yhteen, yhteiseen junaan ja luotiin Ruokasektorin koordinaatiohanke.
Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke lähtee kiertämään eri puolille Suomea ja järjestää maakunnallisia Ruoka-ala kasvuun -tilaisuuksia. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä ja saattaa yhteen toimijoita pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämisaloilta. Tilaisuuksiin kootaan yhteen ruoka-alan toimijoita ja mietitään, miten kehittämisaloihin liittyvää toimintaa alueella toteutetaan ja onnistuneita käytäntöjä levitetään. Samalla kuullaan, mitä valtakunnallisesti tällä hetkellä tehdään ruoka-alalla ja osallistujat voivat poimia sopivat palat oman maakunnan kehittämistoiminnan tueksi.
Tulevien kolmen vuoden aikana keskiössä ovat yhteistyö, verkostoituminen ja asioiden jakaminen toisten kanssa. Vaikka Ruokasektorin koordinaatiohankkeessa keskitymme pk-elintarvikeyrittäjyyden kehittämiseen lähiruoan, luomun ja luonnontuotteiden parissa, niin ovet ovat auki laaja-alaiseen yhteistyöhön ja haluamme myös itse aktiivisesti koputella uusien ovien takana.
Lisäarvon löytäminen, kumppanuuksien kehittäminen ja yhteinen tekeminen antavat eväitä katsella positiivisin mielin tulevaisuuteen. Naapurivaunusta saattaa löytyä se ratkaisu, jota ei ole ymmärtänyt edes etsineensä. Täyttä höyryä, tai paremminkin ilmastoviisaasti puhtaalla energialla, juna lähtee laiturilta kohti vuotta 2028. Mielenkiinnolla odotan, millainen ruokamaa meillä kymmenen vuoden kuluttua!
Päivi Töyli, Turun yliopiston Brahea-keskus
