Luomun myynti Suomessa on kasvanut vahvasti koko 2010-luvun. Viime vuonna luomun myynti ylitti ensimmäistä kertaa yli 400 miljoonaa euron rajan. Hyvistä myyntiluvuista huolimatta luomun markkinaosuus on edelleen verrattain alhainen, alle 3 prosenttia. Luomupeltoa-alaa Suomessa on kuitenkin jo 14 prosenttia. Tämä ero osuuksissa herättää usein kysymyksiä: miksi luomun osuus kaupassa on niin pieni, kun peltoalasta se kuitenkin on jo melko iso? Onko luomutuotanto Suomessa tehotonta, eikö pelloilta tule markkinoille tuotteita? Markkina-arvo ja peltohehtaarit eivät tietenkään ole vertailukelpoisia lukuja keskenään, mutta yritän silti avata hieman tätä epäsuhtaa.
Suomen päivittäistavaramarkkinan suurimmissa tuoteryhmissä, kuten tuoreessa lihassa ja lihavalmisteissa, panimojuomissa ja tuoreissa leipomotuotteissa luomumyynnin osuus on pieni. Lihajalosteissa ja leipätuotteissa luomutuotteita on tarjolla todella vähän. Tuoreessa lihassa luomun kompastuskivi on erityisesti broileri, jonka myynnin osuus on noin 40 prosenttia koko tuoteryhmästä, mutta jonka tuotanto luomuna on melko haastaavaa ja siten tuotanto Suomessa vielä melko marginaalista. Panimotuotteet taas on hyvin kilpailtu kategoria, jossa hinnalla on suuri merkitys. Koska luomun myynti on näissä suurissa tuoteryhmissä hyvin pientä, se painaa koko luomun markkinaosuutta alas.
Monissa muissa tuoteryhmissä luomun markkinaosuus on merkittävästi suurempi ja tuotteita myydään jo melko suuria määriä. Esimerkiksi luomumunien markkinaosuus on 21 prosenttia ja jauhojenkin lähes 10 prosenttia, mutta koska kyseessä on edulliset perustuotteet, luomun kokonaismarkkinaosuus pysyy alhaisena, vaikka kyseisten tuoteryhmien myynti kasvaakin hienosti.
Esimerkkejä luomun markkinaosuuksista:
• Lastenruoka 24 %
• Kananmunat 21 %
• Hiutaleet ja suurimot 14 %
• Jauhot 9,5 %
• Vihannekset 5,5 %
• Maito 4,5 %
Tästä voi yksinkertaisesti päätellä, että luomun kokonaismarkkinaosuuden kasvattamiseksi tärkeää olisi panostaa niihin tuoteryhmiin missä myynti on nyt vähäistä. Lisää tuotekehitystä ja uusia tuotteita tarvittaisiin erityisesti leipiin, makkaroihin, leikkeleisiin ja olueen.
Lisäksi on hyvä muistaa, että päivittäistavarakaupan markkinaosuus ei ole koko totuus luomuruuan kulutuksesta. Suomalaiset luomupellot tuottavat raaka-aineita myös ammattikeittiöille ja vientiin. Suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa lukuvuonna 2018–19 tarjotusta koulumaitotuetusta maidosta 22 prosenttia oli luomua. Isommassa kuvassa julkisten keittiöiden raaka-ainekiloista on arvioitu olevan luomua 12 prosenttia.
Suomalaista luomua menee myös entistä enemmän ulkomaille. Viennin veturina on hyvälaatuinen luomukaura, jota erilaisina puolivalmisteina tai kuluttajatuotteina viedään ympäri maailmaa. Kahdessa vuodessa luomuvienti on lähes tuplaantunut ja sen kasvunäkymät ovat edelleen valoisat.
Suomalaiset luomupellot tuottavat laadukasta ja kestävää ruokaa niin kotimaahan kuin maailmallekin. Ja sitä tarvitaan, sillä luomun kulutuksen kasvussa ei näy laantumisen merkkejä.
Kirjoittaja
Aura Lamminparras
Pro Luomu ry
