Artikkelit

Food from Finland -ohjelmaa arvioitu

208Lukenut

Business Finland käynnisti maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman Food from Finland -vientitoimintojen ulkopuolisen arvioinnin 2019 syksyllä. Arvioinnin toteutti 4Front. Arviointi kattoi 7 sidosryhmähaastattelua, 12 yrityshaastattelua, yrityskyselyn (lähetetty 261 vastaajalle, 45 vastausta) ja ohjelmatoimintaan liittyvän dokumentaation, vientitilastojen ja muun tausta-aineiston analysoinnin.

Arvioinnin mukaan Food from Finland -ohjelma on pääosin onnistunut tavoitteissaan. Se on ylittänyt osallistuvien yritysten määrätavoitteet ja kattaa tällä hetkellä relevantit vientiyritykset ja sidosryhmätoiminnan. Ohjelma on auttanut avaamaan yrityksille vientimarkkinoita, lisäämään ymmärrystä erilaisista markkinoista ja luomaan erilaisia verkostoja. Ohjelman toimenpiteisiin osallistuminen oli yritysten mukaan helppoa ja mutkatonta. Avoimissa vastauksissa kiiteltiin hyvin toimivaa ohjelmaa ja sen ammattimaista, vientimarkkinoiden lainalaisuuden ja liiketoiminnan reunaehdot tuntevaa henkilökuntaa.

Tavoitetta viennin tuplaamisesta 3 miljardiin euroon ei sen sijaan ole saavutettu, ja ao. vientimäärää pidettiin enemmän visiona kuin realistisena tavoitteena. Toisaalta yksittäisten yritysten viennin kaksinkertaistaminen on täysin mahdollista. Paremman maakuvan ja vahvan Suomi-brändin luominen nähtiin myös tavoitteeksi, jonka mitattavuutta on vaikea seurata ja saavuttaa. Myöskään viennin kautta elintarvikesektorille tavoiteltua 5000 uuttaa työpaikkaa on hankala osoittaa samoin niiden pk-yritysten määrää, joissa kansainvälisyys on kasvussa. Tavoiteasetantaan ja sen mitattavuuteen ja seurattavuuteen tuleekin jatkossa kiinnittää huomiota.

Yritysten viennin liikevaihto oli kasvanut kaikissa kokoluokissa ohjelmaan liittymisen jälkeen. Viennin liikevaihdon kasvu oli myös suurempaa ohjelmaan osallistuneille yrityksillä verrattuna alan yrityksiin keskimäärin. Uusia vientiasiakkaita ohjelman myötä olivat saaneet lähinnä keskisuuret ja suuret yritykset.

Yritykset ovat hyvin positiivisia suhteessa Food from Finland -toimintoihin. Ohjelman koettiin reagoineen hyvin myös vientimarkkinoiden muutoksiin.

Yritysten mielestä tärkeimpiä ohjelman toimenpiteitä ovat messut sekä ammattilaisostaja -tapahtumat niin viennin kohdemaissa kuin kotimaassa, tätä mieltä olivat kaiken kokoiset yritykset. Sen sijaan sidosryhmähaastateltavat olivat messuja kohtaan kriittisiä. Lisäksi keskisuuret ja suuret yritykset pitävät Global Data -aineiston käyttömahdollisuutta merkittävänä. Ohjelman tulee jatkossa panostaa myös tiedottamiseen käytettävistä palveluista, sillä nyt osa yrityksistä ei tiennyt, että heillä on Global Data hyödynnettävänään.

Ohjelman toimenpiteitä ei haluttu karsia, vaan sen sijaan laajentaa kattamaan myös vientitoimintojen vakiinnuttamiseen ja vientimaissa asiakassuhteiden luomiseen. Toisaalta yrityshaastatteluissa yritykset kokivat tämän olevan yritysten oman toiminnan asiaa. Ohjelmalta kaivattiin enemmän apua myös vientimarkkinoilla kumppanien etsintään, markkinointiin ja brändäämiseen. Arviointi nostaa esiin tarpeen kirkastaa myös Food from Finland -brändiä. Ohjelma ei myöskään vielä ole onnistunut luomaan luontevaa yhteyttä vientitoiminnan edistämisen ja yritysten hyödynnettävissä olevien Business Finlandin tutkimus- ja kehittämisvälineiden välille.

Food from Finland -toimintojen kohdemaiden painotus on muuttunut ohjelman edetessä. Pääosa haastatelluista ja kyselyyn vastanneista totesi olevansa tyytyväinen FFF-kohdemaihin. Kohdemaihin kohdistuvan elintarvikeviennin kasvu on ollut myös suurempaa kuin elintarvikeviennin keskimäärin. Yritykset eivät kyseenalaistanetkaan nykyisiä kohdemarkkinoita, mutta toisaalta toivat esiin sen, etteivät välttämättä tiedä, miten ne ovat valikoituneet. Haastatellut sidosryhmät peräsivätkin markkina-analyysejä. Myös arvioitsijoiden lopputulemana on tarve teettää systemaattisempaa kohdemarkkinoiden ja yritysten tarpeiden analysointia, jotta ohjelman toimenpiteitä voidaan jatkossa priorisoida ja kohdentaa tarkemmin. Yrityksetkin pitivät tervetulleena, jos tarjolla olisi yksityiskohtaisempia analyysejä ja raportteja markkinoiden mahdollisuuksista.

Ohjelman tehokkuutta arvioitaessa esiin nousi huomio ohjelman vuosiperusteisesta rahoituksesta. Myös kahden rahoittajan (MMM, TEM) malli nähtiin ongelmalliseksi. Pidempiaikaiset rahoitussitoumukset helpottaisivat myös yritysten osallistumista ohjelman tuleviin toimenpiteisiin.

Food from Finland -toimintojen jatkokehittäminen nähtiin parhaimmaksi tavaksi järjestää viennin edistämistä jatkossakin, sillä se on tunnettu toimija, joka on onnistunut saamaan mukaan suuren osan kansainvälistymistä harjoittavista yrityksistä. Toiminnoille halutaan jatkuvuutta ja myös korkean tason sitoutumista. Toisaalta toimintoja pitää koko ajan myös kehittää.

Arviointi on luettavissa: https://www.businessfinland.fi/495e5c/globalassets/julkaisut/evaluation_of_food_export_programs_1_2020.pdf

Yhteenvedon kirjoitti arvioinnin ohjausryhmän jäsen
Kirsi Viljanen
erityisasiantuntija
maa- ja metsätalousministeriö