Maakunnista

Etelä-Savon ruoka-alaa kehitetään yhdessä

Etelä-Savo on avomaan- ja kasvinviljelyn aloilla vahva tuottaja Suomessa. Erityistä osaamista on esimerkiksi luomuporkkanan viljelyssä. Kuva: Darcmedia
1.22TLukenut

Etelä-Savon ruoka-alan yhteiselle kehittämiselle annettiin lähtölaukaus reilu 20 vuotta sitten. Ekoneum ry:n parinkymmenen toimintavuoden jälkeen on esillä yhdistyksen toiminnan laajentaminen ja systemaattinen toiminnan kehittäminen – kenties kohti Etelä-Savon ruoka-alan klusteria.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Luonnonvarakeskus ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu perustivat vuonna 1997 yhteenliittymän, Ekoneumin, koordinoimaan hankeyhteistyötä ja toimimaan ulospäin yhteisen nimikkeen alla. Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisyhdistys Ekoneum ry rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna 2000.

Ekoneum ry toimi osana valtakunnallista Elintarvikealan osaamiskeskus ELOa vuosina 2000–2006. Tavoitteena oli saada aikaan toimintakykyinen ja uskottava yksikkö, joka vahvistaa Etelä-Savon luomu- ja elintarvikeosaamista ja jolla on pitkällä aikavälillä mahdollisuus kehittyä valtakunnalliseksi luomuosaamisen keskukseksi. Ekoneumista luomun kehittäminen siirtyi omaksi toiminnaksi vuonna 2013, kun Luomuinstituutti aloitti toimintansa.

Ruoka on Etelä-Savon maakunnan kärkiteema

Ruoka, metsä ja vesi ovat Etelä-Savon maakuntastrategian kärkiteemat. Etelä-Savon maakuntaliitto pitää tärkeänä myös kärkiteemojen toiminnan ja yhteistyörakenteiden vahvistamista. Uudenlaisen yhteistyön, kuten klustereiden, kautta voidaan edelleen vahvistaa alueen osaamista ja TKI-toiminnan integroitumista alueen elinkeinoelämän tarpeisiin sekä tehostaa resurssien käyttöä.

Ruokasektorin toimipaikkoja on joka viides Etelä-Savon toimipaikoista ja liikevaihto on 930 miljoonaa, mikä on noin 17 % alueen yritysten liikevaihdosta. Kasvinviljely, kotieläintalous ja riistatalous ovat 75 % kaikista ruokasektorin toimipaikoista. Ravitsemistoiminta ja kauppa ovat seuraavat suurimmat toimialat. Elintarvikkeita valmistavia yrityksiä on vajaa 70 ja niistä kolmasosa on leipomoita. Pienpanimobuumi näkyy myös Etelä-Savossa, sillä juomien valmistajia on tällä hetkellä peräti 11. TKI-toimijoita on alueella useita.

Ekoneum ry:n toimijoiden yhteisessä Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hankkeessa järjestetään eri hankkeiden kanssa Ruokaketjun tulevaisuustärskyjä. Etelä-Savon ruoka-alan osaamista halutaan tuoda esille myös tilaisuuksien tarjoiluissa. Kuvassa Grüne Woche -kokki Teemu Kaijanen valmistaa tarjoiluja Visioita viljelyyn, jalostukseen ja kauppaan -tilaisuuteen 22.3.2019.

Yhteistyöllä suurempaa kuin osien summana

Parikymmentä vuotta on osoittanut käytännössä yhteistyön merkityksen. Ekoneumin vahvuuksia ovat koko elintarvikeketjun tuntemus, poikkitieteellisyys ja käytännönläheinen ongelmanratkaisutaito. Niiden avulla se on kyennyt tukemaan alueen elintarvikeyritysten monipuolista kehittymistä ja kasvua. Yhteistyö ei ole toki rajoittunut vain Ekoneumin toimijoihin, vaan kehittämishankkeita on tehty alueen kaikkien kehittämisorganisaatioiden kanssa.

Kehittämistoimia on vauhditettu yhteisillä Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelmilla. Ekomaakunnan laadukas ja huippuosaamisella tuotettu ruoka sekä reilun ruoan tarjoaminen luovasti erikoistuen olivat kehittämisohjelmien visioita vuosina 2001–2013.

Parhaillaan meneillä olevan ohjelmakauden (2014–2020) kehittämisohjelman teema on ollut kohti kestävää ja menestyvää ruokaketjua. Kehittämisohjelman aikana Etelä-Savossa on ollut käynnissä 99 ruoka-alan hanketta. Hankkeista puolet on toteutettu kahden tai useamman TKI-toimijan yhteistyönä alueellisena, alueiden välisenä, valtakunnallisena tai kansainvälisenä yhteistyönä.

Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hankkeessa työstetään tämän vuoden aikana Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelma vuosille 2021–2027. Tässä työssä ovat laajasti mukana sidosryhmät, rahoittajat, kehittäjät, koulutus, neuvonta ja yritykset.

Seuraavana askel kohti ruoka-alan klusteria

Ruoka-alan toimintaympäristöstä tulee klusteri, kun sillä on pysyvät yhteistyörakenteet eikä yhteistyö ole riippuvaista hankkeista. Alueellisen ruokaklusterin etuna on alueen toimijoiden ja osaamisen profiloituminen kansallisesti ja kansainvälisesti ja sitä kautta parempi asema kilpailtaessa kansainvälisestä rahoituksesta.

Etelä-Savossa TKI-toimijoiden yhteistyö ja verkostoituminen ovat jo hyvässä vauhdissa. Ruoka-alan koulutuksen edistäminen on nähty alan tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeäksi. Etelä-Savon Koulutus Oy liittyikin Ekoneum ry:n jäseneksi vuoden 2020 alusta. Lisäksi Ekoneum ry:llä on uusia yhteistyöavauksia vireillä toiminnan laajentamisesta.

Seuraava askel on vahvistaa yritysten osallisuutta klustereihin ja tukea yritysvetoisten ruoka-alan klustereiden syntyä ja toimintaa.

——————————————————————————————————————————————

Ekoneum ry kokoaa Etelä-Savon ruoka-alan toimintaa esille ekoneum.com-sivuille. Sivuilla on Ekoneumin jäsenyhteisöjen asiantuntijat, hankkeet, tapahtumat, alan julkaisuja ja ajankohtaista tietoa. Sieltä löytyvät myös Etelä-Savon ruokasektorin tilastotiedot.

——————————————————————————————————————————————

Taina Harmoinen
toiminnanjohtaja, Ekoneum ry
projektipäällikkö KURVI ja URAKKA -hankkeet
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Teija Rautiainen
tutkimuspäällikkö, Älykkäät käyttäjäkeskeiset ruokapalvelut
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu