Muutamien maakuntien ja valtakunnallisen Ruokasektorin koordinaatiohankkeen yhteistyönä edistettiin ruoka-alan opiskelijoiden ja elintarvikeyritysten yhteistyötä. ”Yhdessä opitaan” -webinaarissa 27.1.2022 kerrottiin saaduista tuloksista ja kokemuksista sekä nostettiin esiin ajatuksia tulevan yhteistyön pohjalle.
Varsinais-Suomessa yhteistyön keskiössä oli tuotekehitys ja siihen liittyvä reseptiikan kehittäminen. Tilaisuudessa kokemuksista kertoivat Katri-Helena Paasonen Turun ammatti-instituutista, Kirsi Hirvensalo Makeistehdas Makeidonista ja Mervi Louhivaara Kuluttajat ruokaTalouden keskiössä-hankkeesta. Tutustu tarkemmin Valtakunnallisessa nuorten kampanjassa onnistumisia Varsinais-Suomessa.
Keski-Suomessa toteutettiin Lähiruokakarnevaalit (tutustu tarkemmin Ruoan reitti ja lähiruoka tutuksi ruoka-alalla opiskeleville lähiruokakarnevaaleilla) ja samalla tehtiin näkyväksi ruoan reitti pellolta pöytään. Tilaisuudessa Leena Pölkki Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2-hankkeesta avasi tehtyä työtä ja näytti videon, jolla opettaja ja opiskelijat kertoivat kokemuksistaan. Opiskelijoiden mielestä paikallisiin raaka-aineisiin ja tuottajiin tutustuminen on mielenkiintoista, ja he haluavatkin tulevaisuudessa hyödyntää paikallisia tuotteita. Opettaja korosti, että koulutuksessa on tärkeää huomioida ruokaan liittyvissä opinnoissa vuodenkierto raaka-aineiden käytön osalta ja esimerkiksi vähemmän hyödynnettyjen lihojen käyttömahdollisuudet.
Iltapäivän päätteeksi kuultiin Pohjois-Pohjanmaan terveisiä Ruokeva-hankkeen Soila Hiltusen toimesta. Pohjois-Pohjanmaalla ei ehditty nyt toteuttaa yhteistyötä, mutta aiemmin on esimerkiksi kalaruokakilpailun yhteydessä valmistettu kuluttajien lähettämien reseptien pohjalta Raahen ammattiopistolla ruoat, joiden maisteluannoksien pohjalta yleisö sai äänestää mieluisimman. Soila nosti puheenvuorossaan esille mitä kannattaa huomioida yrittäjä- ja oppilaitosyhteistyön edistämisessä.
Vinkkejä yhteistyön suunnittelun pohjaksi
Yksi tärkeä asia yrityksen ja oppilaitoksen yhteistyössä on ajoituksen onnistuminen, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhteistyön toteutus on semmoisena ajankohtana, että opiskelijat ovat koululla eivätkä työssäoppimisjaksoilla. Lisäksi se, että yhteistyötä valmistellaan hyvissä ajoin, mahdollistaa että asia voidaan huomioida opintosisältöjen suunnitelmia tehdessä. Tärkeää myös on, että yhteyttä otetaan juuri oikeisiin henkilöihin oppilaitoksessa ja opiskelijoiden aiemmin saavutettu osaaminen on sellaisella tasolla, että pystyvät tarvittaessa esimerkiksi itsenäiseen työskentelyyn.
Millaisia mahdollisuuksia pienemmille yrityksille oppilaitosyhteistyö tarjoaa? Soila nosti esiin, että mahdollisuuksia on oikeastaan missä vaan tuotteen elinkaaren aikana: tuotteen reseptiikan kehittämisessä, tuotetestauksessa tai tuotteen edelleen kehittämisessä, joten yritys voi hyödyntää oppilaitosyhteistyötä jo markkinoilla olevan tuotteen tai uuden tuotteen kehittämisen puitteissa. Täytyy myös muistaa, että esimerkiksi ammattikorkeakoulussa tehdään projektitöitä, joita voidaan tehdä suoraan yhden yrityksen kanssa ja silloin keskitytään tarkemmin tiettyyn toimeksiantoon. Yrityksen on hyvä varata myös aikaa yhteistyön tekemiseen ja kulkemaan opiskelijoiden ja opettajan rinnalla, kun asioita viedään eteenpäin.
Yhteenvetona todettiin, että mitä aikaisemmin asian kanssa on liikkeellä sitä parempi: vähintäänkin vuosi on hyvä varata aikaa – mieluusti vaikka aiemminkin voi olla ensimmäinen yhteydenotto. Suorat kohtaamiset yrittäjien ja opiskelijoiden sekä opettajien kanssa ovat antoisia ja inspiroivat kaikkia osapuolia. Jos on mahdollista hyödyntää jotain käynnissä olevaa kehittämishankkeen toimintaa asian suunnittelussa ja tahojen kokoamisessa yhteen, niin tällainen tuki kannattaa hyödyntää.
Kirjoittaja
Päivi Töyli
Turun yliopiston Brahea-keskus
