Vieraskynä

Paljon hyvää yhteiselle planeetalle

66Lukenut

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli, IPCC, julkisti ilmastonmuutosta ja maankäyttöä käsittelevät raporttinsa elokuussa. Raportin mukaan ihminen vaikuttaa jo yli 70 %:iin maapallon jäättömästä maapinta-alasta. Toiminnallaan ihminen aiheuttaa negatiivisia ympäristövaikutuksia, esimerkiksi kasvihuonekaasuja, ravinnepäästöjä ja biodiversiteetin heikkenemistä. Ihminen kuitenkin tarvitsee ruokaa, energiaa ja raaka-aineita, mutta miten tehdä se niin, ettei heikennetä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia saada samaa? Tai miten parantaa muita ekosysteemipalveluja, kuten pölytystä, hiilen sidontaa tai virkistystä?

Onneksi IPCC:n raportti listaa myös lukuisia toimenpiteitä, joiden on tutkitusti todettu parantavan tilannetta. Näistä moni on jo käytössä Suomessakin. Sitran ja Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähentävät toimenpiteet voivat olla myös kannattavia maatiloille. Tällaisia toimenpiteitä ovat alus- ja kerääjäkasvien viljely, lannan separointi, palkokasvien viljely ja maatilojen välinen yhteistyö. Nämä toimenpiteet ovat arkea monilla suomalaistiloilla.

IPCC:n raportissa nostetaan erityisesti esiin turvemaat, tuleehan turvemaiden viljelystä kuitenkin kivennäismaita huomattavasti enemmän kasvihuonekaasupäästöjä. Turvemaiden viljelyn päästöjä voidaan vähentää pohjaveden pinnan nostolla, kasvipeitteisyyttä lisäämällä tai vähennetyllä muokkauksella. Tai entä jos pellolla tuotettaisiinkin ruuan sijasta palvelua, eli niin, että päämyyntituote olisikin päästövähennys?

Kuluttajalla on tällä hetkellä vähän mahdollisuuksia tietää, miten lautaselle päätyvä ruoka on tuotettu. Tähän on enemmän mahdollisuuksia, jos tietää, kuka ruuan on tuottanut. Tuottajan ja kuluttajan välisen yhteyden vahvistamiseksi Sitra on ollut luomassa ruuan tuottajan ja kuluttajan välistä kumppanuusmallia yhdessä SLF:n (Svenska lantbrukssällskapens förbund), Herttoniemen ruokaosuuskunnan ja viljelijöiden kanssa. Uudenmaan ruuan kautta voi tilata monipuolisesti ruokaa suoraan tuottajaryhmältä. Uudenmaan ruoka toimii tällä hetkellä Helsingissä ja Espoossa. Tämän kaltaisia kumppanuusmalleja tarvitaan lisää, jotta läpinäkyvyys ruokajärjestelmässä lisääntyisi.

Mutta miksi ilmaston lämpenemistä pitää hillitä myös Suomessa? Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa negatiivisesti jokaiseen, myös suomalaisiin, ja erityisesti maa- ja metsätalousyrittäjien tuotannon riskit tulevat kasvamaan. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ja kustannuksia eri sektoreille ovat selvittäneet Sitra ja Gaia Consulting. Toiseksi meillä on jo nyt niin paljon osaamista, jonka jakamisesta hyötyisi koko maapallo. Kolmanneksi meillä on moraalinen oikeus ja velvollisuus elää niin, että tuottaisimme mahdollisimman paljon hyvää yhteiselle planeetallemme. Ruokaa tarvitaan aina, ja avainkysymys onkin, että kuka sen osaa tuottaa parhaiten.

Hanna Mattila