Vieraskynä

Lähiruokayrittäjä kuin pajunvitsas

943Lukenut

Ei mikään ole niin kekseliäs, sitkeä ja innovatiivinen kuin maaseudun yrittäjä. Koronakriisi seisautti Suomen hetkessä, ihmiset komennettiin koteihinsa välttelemään kanssakäymistä ja pesemään käsiään. Yhteiskunnallisesti tekemisiä rajoitettiin, mutta mahdollisista kompensaatioista yrittäjille ei tätä kirjoittaessa ole vieläkään täyttä varmuutta.

Maaliskuussa 2020 koko kansakunnalle valkeni, mitä huoltovarmuus tarkoittaa. Suomessa se on erinomaisella tolalla, ja elintarvikeketju on toiminut häiriöttä, kaikille on riittänyt ruokaa ja muutakin tavaraa kauppojen hyllyillä lähes poikkeuksetta. Markettien ja kauppojen lisäksi koko kriisin ajan ruokaa on ollut mahdollista hankkia myös REKO-renkaista ja tilojen yhteydessä toimivista suoramyyntipisteistä. Sekä REKO-renkaissa että suoramyynnissä on aina pidetty hyvää huolta tuotteiden korkeasta laadusta, hygieniasta, puhtaudesta ja siisteydestä, jolloin korona-ajan toimintaan oli alkujärkytyksen jälkeen helppo sopeutua. Kuluttajilla on myös vahva luottamus tuottajiin ja suomalaisen elintarvikkeen puhtauteen.

Krannin tila sijaitsee Nurmijärvellä, Lepsämän kylällä. Tilan historia ulottuu 1550-luvulle, ja nykyään kaikki tilan vilja myydään kuluttajamyynnissä. Tilamyymälässä on myynnissä Krannin viljatuotteiden lisäksi muita pientuottajien tuotteita, sekä valmiita herkkuja, kuten leivonnaisia. Tilan emäntä, lähiruokayrittäjä Anne Lukana kertoo kevään olleen kiireinen. Kulutuksen muutos ja kotoilun lisääntyminen on näkynyt myös suoramyynnissä muun muassa jauhojen ja leipomistuotteiden menekin kasvuna.

Uusi tilanne on antanut alkuspurtteja uusille ideoille elintarvikeketjussa. Maaseudun pienet toimijat ovat olleet ällistyttävän joustavia ja notkeita sopeuttamaan toimintojaan, Krannin tila mukaan lukien. Lukana kertoo, että pitkään mielessä muhinut ajatus noutobokseista, jotka asiakas voi tilata koko tilapuodin valikoimasta, ja hakea tilalta riippumatta varsinaisen tilapuodin aukioloajoista, konkretisoitui koronan aiheuttamien erikoistoimienpiteiden myötä. Toinen oivallus syntyi tilan väen rentoutuessa metsäretkellä eväiden parissa: Laadukasta noutoruokaa oli tuolloin saatavilla vähän, jos ollenkaan. Tästä ideasta jalostui Krannin tilan brunssikassi, joka osoittautuikin sangen suosituksi tuotteeksi. Laadukkaan, ei tyypillisen -noutoruuan menekin on huomannut ja hyödyntänyt myös moni ravintola: Kevään perinteisten ruokajuhlien, pääsiäisen, vapun ja äitienpäivän viettoon on ollut tarjolla ilahduttava määrä erilaisia noutopaketteja, joilla kotiin on saanut juhlantuntua noutopöytien herkkujen muodossa.

Asiakaskunnan mukaan kriisikevät on koetellut lähiruokayrittäjiä eri tavoin. Tuottajilla, joiden asiakkaita ovat olleet ravintolat, kahvilat ja suurtaloudet, iso osa myynnistä katosi yhdessä yössä. Kysyntää tuotteille kuluttajien parissa on, mutta esimerkiksi suurtalouksille tarkoitetut pakkauskoot eivät sovellu kuluttajamyyntiin. Tarvitaan myös kuluttajia tavoittavia myynti- ja tiedotuskanavia. Uusi tilanne on edellyttänyt nopeaa uusiutumiskykyä ja lisäkäsiä: pienempiin pakkauksiin pakkaaminen on työlästä ja käsityövoittoista. Krannin tilalla kuluttajamyynnin kasvu on ollut työllistävää, mutta paikannut osittain suurtalousasiakkaiden hetkellistä puuttumista. ”Vakituisen väen lisäksi on tarvittu apukäsiä, ja olen pystynyt tarjoamaan osatyötä muutamalle henkilölle, totta kai sekin tuntuu hyvältä”, toteaa Lukana.

Fyysisiä kontakteja kartettaessa lähiruokayrittäjä kohtaa asiakkaansa sähköisesti. Kanavien tulee olla kunnossa, ja viestinnän monikanavaista. Somettelu on nopeaa, edullista ja hyvin tavoittavaa, mutta tehokasta vasta sitten, kun saavutetaan aito vuorovaikutus. Yrittäjän tulee varata työaikaa kanavien päivittämiseen, sekä asiakaspalautteeseen ja tilauksiin vastaamiseen. Edelleen, eteen tupsahtaa silloin tällöin ruokayrittäjän oman onnensa nojaan jäänyt päivittämätön Facebook-sivu, Instagram-tili tai nettisivu. Tuotteen tai palvelun erinomaisuus ei merkitse mitään, jos sitä ei löydetä tai kuluttaja ei saa sitä hankittua.

Kriisin jälkeen on aika jälleenrakentaa. Koronakevät on vahvistanut uskoa ja luottamusta suomalaiseen alkutuotantoon ja elintarvikeketjuun entisestään – kuluttajat ovat tuottajan puolella. Huoltovarmuuden merkitys on kirkastunut jokaiselle. Alkava kasvukausi on uusi, armorikas ja toiveikas. Ruoka-alan luonnonläheisyys ja maatalouteen liittyvä vuodenkierto ovat lohdulliset, ja antavat asioille perspektiiviä. Koronakevään jälkeen tuottajilla ja lähiruokayrittäjillä on hieno mahdollisuus jatkaa kuluttajien odotusten ja toiveiden ylittämistä ja kehittyä edelleen. On myös aika jalostaa niitä ideoita, joita kriisi synnytti, ja ehkäpä luopua vanhasta ja toimimattomasta.

Heidi Siivonen
ruokamarkkina-asiantuntija, MTK ry
heidi.siivonen@mtk.fi

Tutustu Krannin tilaan: www.krannintila.fi