Resilienssin eli muutosjoustavuuden käsite on noussut keskustelun aiheeksi viime vuosien myllerrysten ja kriisien saattelemana. Termillä viitataan niin yksilöiden, organisaatioiden, alueiden kuin kokonaisten valtioiden kykyyn kohdata kriisejä sekä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Yritysten kohdalla resilienssi nähdään myös kilpailukykytekijänä. Muutoskyvykäs yritys pystyy navigoimaan itseään taitavasti muuttuvassa maailmassa, sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin sekä hyödyntämään myös muutoksissa piilevät mahdollisuudet.
Muutosjoustavuus-keskustelu on keskeistä myös ruokasektorilla. Elintarvikeala on jatkuvassa muutoksessa, ja huoltovarmuuden näkökulmasta sillä on laajempi vaikutus alueiden ja kokonaisten yhteiskuntien resilienssille. Yritysten näkökulmasta toimiala on muuttuva ja monenlaisten muutosvoimien ympäröimä. Keskeisiä muutosvoimia ovat muun muassa kuluttajien muuttuvat tarpeet ja vaatimukset, ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen paineet, digitalisaatio ja teknologinen kehitys sekä viime aikoina hyvinkin selvästi havaittavissa olleet geopoliittiset ja taloudelliset muutokset.
Yhteistyö on keino parantaa yrityksen muutoskykyä
Etelä-Pohjanmaalla on viimeisen puolentoista vuoden aikana toteutettu kolmen korkeakoulun yhteistyönä ruokaketjun ja sen yritysten muutosjoustavuuden edistämiseen tähtäävää YDIRE-hanketta. Hanke on pureutunut erityisesti elintarvikeyritysten resilienssin eli muutoskyvykkyyden kehittämiseen yhteistyön ja digitalisaation avulla. Hanke on sparrannut paikallisia yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä muutosjoustavuuden näkökulmasta sekä tarjonnut työpajoista kohtaamispaikkoja yrityksille kokemusten jakamiseen ja yhteistyön käynnistämiseen.
Yhteistyön hyödyt näyttäytyvät resilienssin näkökulmasta yrityksissä erityisesti tiedon ja resurssien jakamisena, riskien hajauttamisena esimerkiksi toimitus- ja raaka-aineketjuissa, innovaatioiden ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämisenä sekä keskinäisen tuen ilmenemisenä. Mahdollisuuksia piilee paljon myös viestintäyhteistyössä, jonka avulla voidaan edistää yhteisesti kuluttajien luottamusta sekä kiinnostusta yritysten valmistamiin tuotteisiin. Tulevaisuudessa yrityksiltä vaaditaan yhteistyötä entistä enemmän esimerkiksi tuotteiden vastuullisuudesta ja jäljitettävyydestä viestimisessä.
Paikallinen ruoka näkyväksi yhteisellä reseptiikalla
Järjestimme YDIRE-hankkeella huhtikuussa 2023 ruoka-alan toimijoille työpajan, jossa keskustelimme yhteistyön mahdollisuuksista viestinnän ja markkinoinnin, tuotekehityksen sekä teknologiatoiminnan saralla. Yksi työpajassa esiin noussut idea oli resepti- ja tuoteyhteistyön käynnistäminen eteläpohjalaisten tapasten eli epasten ympärillä. Samalla koettiin tärkeäksi, kuinka lähiruoan kehittämisen eteen toimivien organisaatioiden olisi tärkeää nostaa esiin paikallista ruokaa omassa toiminnassa ja valinnoissa esimerkiksi tarjoiluissa.
Konseptina epakset tarjoavat varsin helpon ja vaivattoman tavan tehdä tuote- ja reseptiyhteistyötä yritysten välillä. Tarvitaan kourallinen yrityksiä ja heidän valmistamiaan tuotteita sekä luova kokki menun rakentamiseen. Kaikille avoimesti jaettu resepti auttaa tuomaan esiin paikallista ruokaa ja tuotteita mielenkiintoisessa muodossa, joka on hyödyllinen paikallisille kuluttajille kuin myös organisaatioille. Reseptin on oiva markkinoinnin väline myös mukana oleville yrityksille.
Ideasta innostuneena lähdimmekin päivittämään uutta epas-menua paikallisen ravintoloitsijan ja usean aktiivisen lähiruokatuottajan kanssa elokuun lopulla Seinäjoen ammattikorkeakoululla järjestettävään ruoka-alan hankkeiden yhteiseen päätösseminaariin. Tarkoituksenamme on laatia neljän epaksen menu, jossa hyödynnetään erityisesti kuluttajille saatavilla olevia paikallisia tuotteita. Seminaarin jälkeen jaamme sähköistä ja painettua versiota reseptistä avoimesti kaikille kiinnostuneille ja toivon mukaan epakset valloittavat tietään kohti eteläpohjalaisten ja maakunnassa vierailleiden ruokapöytiä.
Tervetuloa maistamaan etunenässä uudistuvaa epas-menua 22. elokuuta Seinäjoella järjestettävään loppuseminaariimme: Ruoka ja teknologia – NYT!
Kirjoittaja
Hanna Meriläinen
YDIRE-hanke, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
