Kiina näyttäytyy monelle elintarvikealan mikro- ja pk-yritykselle valtavana ja pitkän matkan päässä Suomesta sijaitsevana maana. Mutta Kiinasta löytyy markkinamahdollisuuksia, jos maakulttuuriin perehdytään tarkoin ja viennin valmistelutoimet tehdään huolella.
Elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten tuotekehitystä tukevan Finnish Food Innovations -ohjelman kevään 2018 teemana on ollut Kiina. Ohjelman työpajoissa on käsitelty viennin aloittamista, perehdytty kohdemarkkinaan sekä tutustuttu säädöksiin.
Miksi suomalaiset tuotteet kiinnostavat Kiinassa?
Kiina on maailman suurin ruoan tuoja. Valtava väestömäärä, oman viljelykelpoisen maa-alan rajallisuus ja ruokaturvallisuuteen liittyvät skandaalit ovat lisänneet tuontiruoan arvostusta. Maassa on tilausta brändätyille, korkean lisäarvon tuotteille ostovoiman kasvaessa.
Vientiä aloittavalle lähtökohtana on hyvä valmistautuminen. On kyse maasta, jonka kulttuuri, kieli, tavat ja viranomaiskäytännöt eroavat melkoisesti totutusta. Hyvä esimerkki tällaisesta on tuote-etiketit, joihin liittyy paljon ongelmia. ”Etikettien ominaisuudet on määritelty pikkutarkasti kiinnityskohdasta lähtien. Jos ohjeita ei noudata, jää tuote tulliin”, kertoo Shan Luolin vientiä Kiinaan tekevältä Vanajan Kekseiltä.
On hyvä myös muistaa, että kiinalaisille täysin tuntemattomia tuotteita ei kannata markkinoille viedä. ”Suomalaistuotteille suotuisia alueita löytyy Kiinan itärannikolta, jossa ruoka-aineilla on paljon samankaltaisuutta länsimaiseen ruokakulttuuriin. Alue on myös varakasta ja kuluttajat ovat avoimia uudelle”, vientikonsultti Johanna Heikkinen Fortune Fallsista kertoo.
Suomalaisten tuotteiden kilpailuvaltit – ruoan jäljitettävyys, turvallisuus ja puhdas alkuperä – ovat kovaa valuuttaa Kiinassa. ”Turvallisuus ja korkea laatu ovat tärkeimmät ostomotiivit. Niitä seuraavat ravintoarvot, brändi ja maku. Suurta roolia kulutuksessa näyttelee myös yksityisen ja julkisen kulutuksen polarisaatio. Kotiin ostetaan edullista, mutta toiselle ruokaa tarjottaessa tai ruokalahjoja annettaessa panostetaan näyttävämpiin ja arvokkaampiin valintoihin”, Heikkinen lisää.
Vientiin saadakseen tuotetta voi joutua muuttamaan: ”Osa meille tutuista yrteistä ja mausteaineista on Kiinassa rekisteröity lääkeaineiksi”, Laitilan vientijohtaja Marko Mikkola tietää kokemuksesta – heidän lonkeroaan ei reseptissä olevien mausteyrttien vuoksi saanut myydä Kiinassa.
Ilman WeChatia et ole olemassa Kiinassa
Vuorovaikutuksen tavat, sosiaalisen median käyttö, maksutavat ja verkkokauppa kehittyvät Kiinassa huimaa vauhtia. Välttämättömyys on WhatsAppin kaltaiseen somepalveluun WeChatiin kirjautuminen ja kevytkotisivujen luominen löydettävyyden vuoksi.
”Kiinalaiset eivät jaa niinkään enää perinteisiä käyntikortteja vaan tiedot vaihdetaan mobiilisti. WeChat on tärkein yhteydenpitoväline Kiinassa. Se on tavallaan henkilötunnuksesi muiden kanssa asioidessa”, Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Xing Liu kertoo. Myös viranomaiset ovat tänä päivänä palvelun kautta tavoitettavissa. ”Pienelle yritykselle WeChat on kustannustehokas markkinointikanava. Siellä voi ostaa näkyvyyttä Googlen tavoin.”
Kaiken kaikkiaan Kiinan potentiaalia kohdemaana ei voi ohittaa. Lähestyminen kuitenkin vaatii huolellista valmistautumista. Keinoja maakulttuuriin, ruokailutottumuksiin ja viennin vaatimuksiin perehtymiseen on olemassa. ”Kiinaan tähdättäessä asiat kannattaa tehdä sääntöjen mukaan eikä yrittää mennä siitä, mistä aita on matalin”, kuuluu jokaisen asiantuntijan neuvo.
Teksti ja kuva:
Kai Lintinen, KaiCom, kai.lintinen@kaicom.fi
