Vallitseva maailmantilanne, erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Covid-pandemia jälkimaininkeineen, on haastanut myös suomalaista ruokaverkostoa pellolta pöytään. Konkreettisesti tämä on näkynyt muun muassa kohonneina tuotantokustannuksina, kuluttajien ostovoiman alentumisena ja tuotantopanosten saatavuushaasteina. Oman haasteensa yritystoimintaan on tuonut myös riittävän ja osaavan henkilöstön saatavuus. Varsinkin pienten yrittäjien jaksaminen on joulukuussa 2023 valmistuneen Keski-Suomessa toteutetun haastattelututkimuksen valossa osin lähes kriittinen. Jaksamiseen vaikuttavat erityisesti kannattavuushaasteet, mutta myös liian kuormittavaksi ja ennakoimattomaksi koettu byrokratia sekä yleinen asenneilmapiiri, jossa erityisesti alkutuottajat kokevat arvostuksen puutetta.
Silti yrittäjillä on uskoa huomiseen ja kiinnostusta kehittämiseen. Yritykset tarvitsevat tukea ja resurssiviisaita, oikein kohdennettuja toimenpiteitä keskisuomalaisen ruokaverkoston kilpailukyvyn ylläpitämiseksi, erityisesti toiminnan vastuullisuutta hyödyntämällä.
Visiomme tulevaisuuden ruokaverkostosta Keski-Suomessa
Meillä Keski-Suomen Ruokafoorumissa Keski-Suomen yrittäjien, oppilaitosten ja muiden kehittäjätahojen, yhdistysten, edunvalvontajärjestöjen ja rahoittajien edustajina on yhteinen tahtotila edistää maakunnan ruokaverkoston mahdollisuuksia tuottavaan ja kannattavaan toimintaan siten, että se luo hyvinvointia koko maakuntaan. Sitoudumme Keski-Suomen ruokaverkoston kehittämisstrategian 2022–2027 visioon, jonka mukaan:
Keskisuomalainen ruokaverkosto tuottaa yhteistyöllä aitoja makuja, elämyksiä ja hyvinvointia kannattavasti, kestävästi ja luotettavasti.
Teemme yhteistyötä verkostomaisesti ja tavoitteellisesti
Toimimme kukin aktiivisena verkoston osana, teemme konkreettista yhteistyötä ja tarjoamme tukemme koko verkoston yhteiseksi hyväksi. Arvojemme mukaisesti meihin voi luottaa ja pyrimme valitsemaan aina kestävimmät toimintatavat. Aidot maut ja elämykset sekä kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat meille myös kuluttajina erittäin merkityksellisiä ja tavoiteltavia.
Tulevaisuuden menestyvä ruokaverkosto pellolta pöytään Keski-Suomessa
Yhteistyö vaatii toteutuakseen aitoja kohtaamisia, keskusteluja, törmäyttämistä, haastamista, sitoutumista. Eniten kuitenkin aikaa ja halua, motivaation. Tavoitteiden pitää olla ymmärrettäviä, haluttavia ja saavutettavia. Seuraavat listaamamme toimintamallit vievät meitä kohti kannattavaa, kestävää ja luotettavaa ruokaverkostoa.
- Arvostuksella lisää hyvinvointia (media- ja kuluttajavaikuttaminen, ”yrittäjäylpeys”)
- Rohkealla viestinnällä vastuullisuus ja ainutlaatuisuus tuloksen tekijäksi – toiminnan vastuullisuudesta aito lisäarvotekijä tuotteelle (kilpailukyky)
- Liiketoimintakumppanuudella lisää liikevaihtoa – volyymit, kilpailutukset hankinnoissa
- Ei määrällä vaan laadulla – premium-tuotteilla elintarvikevientiä (huomioiden myös ruokamatkailun mahdollisuudet)
- Asiakaslähtöisillä ruokamatkailutuotteilla luonnetta alueen ruokamatkailuprofiilin nostamiseen
- Osaamisen kehittämisellä parempaa liiketoiminnan hallintaa (jaksaminen, tulos, työpaikat)
- Ketterillä ratkaisuilla ja vähemmällä byrokratialla yritysten omannäköistä liiketoimintaa
- Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla uutta liiketoimintaa ja kilpailukykyä
- Toimiala-, maakunta- ja maarajat ylittävällä aidolla yhteistyöllä menestystä
Keski-Suomen Ruokafoorumin julkilausuman allekirjoittajat:
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia
Jyväskylän yliopisto
JyväsRiihi ry
Keski-Suomen Keittiömestarit ry
Keski-Suomen liitto
Kylän Kattaus -liikelaitos, Jyväskylän kaupunki
Laukaan kunta, Ruoka- ja puhtauspalvelut
Maaseutukehitys ry
MTK Keski-Suomi
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
ProAgria Keski-Suomi
Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
Heinälän luomutila
Jyväs-Hamppu Oy
Rajala Artesan Oy
Semma Oy
