Suomi syö Satakunnasta -hankkeen (1.1.2019‒31.12.2021) päätavoite oli tukea satakuntalaisen ruokaketjun kehittymistä ja kasvua ruokamaakunnan brändäyksellä. Hanke lisäsikin yhteistyötä ja verkostoitumista satakuntalaisten tuottajien ja yrittäjien välillä.
Esittelimme verkostoissamme onnistumisia ja hyviä toimintamalleja, kuten koulujen lähiruokapäivät syksyisin. Hankeaikana kerroimme niin tuottajista, jatkojalostajista kuin sesonkiherkuistakin. Näimme, miten pienestä Osta tilalta -päivään osallistumisesta on kehittynyt suurempaa yritystoimintaa ja saatu tuotteita myös lähikaupan tarjontaan. Ammattikeittiöiden kanssa Lähiruokapäivä sekä 2021 Satakunta lautasella -päivä toteutui lähes joka kunnassa. Toki kevättalvella 2020 alkanut Covid-19 väritti hankkeen toimia. Moni toimija joutui lopettamaan toimintansa, mutta saimme myös nauttia uusista tuttavuuksista. Satakunta lautasella jatkaa aiempien kokemusten perusteella ruokaketjun tunnettuuden ja imagon rakentamista.
Koko ruokaketju on tärkeässä roolissa
Elintarviketuottajat työllistävät entistä useamman satakuntalaisnuoren. Ruokaketjun yritykset löytävät ammattitaitoista työvoimaa. Yritykset ovat löytäneet myös toiminnalleen jatkajia. Ammattikeittiöissä osataan hyödyntää alueen raaka-aineita ja sesonkituotteita, mikä korostuu erityisesti julkisilla keittiöillä. Yritykset hyödyntävät oppilaitoksia ja opiskelijoita TKI-prosesseissa (kehitysideat/tuotantoinnovaatiot).
Satakuntalaisten jalostavien elintarvikeyritysten määrä vakiintunut
Mukana hankkeessa oli koko satakuntalainen ruokaketju alkutuotannosta jatkojalostukseen. Tilastollisesti tavoitteena oli 279 yritystä. Vuonna 2020 jalostavia elintarvikeyrittäjiä oli 226. Kun hankkeessa lasketaan mukaan myös maatiloilla tapahtuva, rahtijalostukseen perustuva tilamyynti, päästään varmasti tavoitteeseen.
16 makua Satakunnasta
16 makua -videosarjan avulla saimme nostettua jokaisen Satakunnan kunnan ominaisine raaka-aineineen parrasvaloihin. Vuoden 2021 aikana toteutettu 16 makua Satakunnasta -projekti yhdessä Liemi & Linssin kanssa oli antoisa. Nämä materiaalit yhdistettynä isojen mediatalojen kanssa toteutettuun artikkeliyhteistyöhön auttoivat tavoittamaan kuluttajia laajasti ympäri Suomen.
Satakunnan ruokaketju on voimissaan
Hankkeen vaikutuksesta yhä useampi valitsee ostoskärryynsä Satakunnassa tuotetun elintarvikkeen. Hanketoimia on lujittanut vahva ja osaava hanketiimi, joka ei jäänyt toimettomaksi haasteiden edessä. Hankkeen hyvät tulokset ovatkin seurausta muuntautumiskykyisestä ja joustavasta tiimistä, joka tuntee maakunnan ruokaketjun monipuolisesti.
Pientenkin toimijoiden on saatava äänensä kuuluviin ja pysyttävä kehityksessä mukana. Covid-19 koetteli koko ruoka-alaa ja sen toimijoita. Ruokaa tarvitaan edelleenkin ja sen tekijöitä. Monipuolinen yhteistyö koko ruokaketjun sisällä on tärkeää jatkossakin. Maakuntamme maut ja erityisesti luonnontuotteet kaipaavat nostetta, jopa vientiponnisteluja. Kauppojen kanssa on jatkettava yhteistyötä ja tarjottava pienille tuottajille mahdollisuuksia päästä kauppojen hyllyille. Ammattikeittiöiden lähiruokaosaamista on lisättävä ja Satakunta lautasella -päivän tyylisen yhteistyön tulee jatkua. Nuorille ja opiskelijoille on korostettava Satakunnan vetovoimaisuutta elää ja asua. Kehittyvät digisisällöt hankkeen nettisivuilla palvelevat ruokaketjun toimijoita, mutta myös nuoria ja oppilaitoksia. Pitkäjänteinen, koko maakuntaa kehittävä Sikses parasta -konsepti on toiminut hyvin ja mallikkaasti. Hanketyö jatkuu huhtikuuhun 2024 uudella hankkeella Satakunta lautasella – Sikses parhaat maut, ProAgria Länsi-Suomen vetämänä, yhdessä Pyhäjärvi-instituutin ja Satafood kehittämisyhdistyksen kanssa.
Kirjoittaja
Anna Kari
Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Länsi-Suomi
