Ruokayrittäjien talvipäivillä paneuduttiin yritysten mielenkiintoisiin kasvutarinoihin, kuulla alan uusimpia tuulia ja luoda yhteistyön mahdollisuuksia. Teemoina tarjoiltiin huominen lautasella, kasvun eväät, vaikuttava viestintä sekä yhteistyön reseptejä.
Huominen lautasella
Tutkija Matti Minkkinen (Turun yliopisto) avasi päivän antamalla yrittäjille työkaluja tulevaisuuteen vaikuttamiseen. Hänen mukaansa yrittäjien haasteena on muun muassa ennustaa, milloin on oikea aika heittää innovaatio kentälle. Miten päästään haasteista kohti toivottavaa tulevaisuutta? ”Muiden huomioiminen monesti parantaa ymmärrystä”, Minkkinen totesi. Emme tee tulevaisuuttamme yksin.
”Kun teknologia kehittyy, se kehittää teknologian itsensä kehittymistä, ja seuraava askel on helpompi ja nopeampi kuin edellinen”, sanoi tutkija Lauri Reuter VTT:ltä. Hän kuvaili 3D-tulostamisen, tekoälyn ja biotekniikan mahdollisuuksia muuttaa ruoan tuotantoa jo tänään. ”Ennen rakennettiin koneita, nyt rakennetaan eläviä eliöitä tuottamaan ruokaa. Merikontteihin rakennettavat bioreaktorit olisivat monistettavissa ja siirrettävissä sinne missä ruokaa tarvitaan. Hiivat ja sienet tuottavat jo nyt ihmisravinnoksi proteiinia.
Erikoistutkija Tuomas Mäkilä Turun yliopistosta paljasti, mitä hyötyä bitit tuovat pöytään. Pelillistämällä voidaan ohjata esimerkiksi teinien ruokakäyttäytymistä toivottuun suuntaan. Lisätty todellisuus on tätä päivää, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia ruokaelämysten äärellä. Ravintola-annos voi maistua erilaiselta ranskalaisen kokin valmistamana ja lisätyllä todellisuudella maustettuna. Kokeile vaikka! www.youtube.com/watch?v=LXyX-OvZlUg
Kaks kokkii -tiimistä ja Kotipellon puutarhasta tuttu ruoka-ammattilainen Pasi Kuronen kannusti ruoan tuottajia panostamaan raaka-aineiden laatuun. Hänen mukaansa laadun ollessa kunnossa tuotteen identiteetti on selkeämpi ja brändääminen helpompaa. Ravintolan asiakkaille lähiruoan tarina voi alkaa vaikka ravintolan katolla tai pihalla kasvatetuista kasviksista. Lähiruoan termi on Kurosen mukaan haastava ja nykyisin hän puhuisi mieluummin paikallisesta tai kotimaisesta ruoasta. Kuronen ennusti, että luomu tulee yleistymään, mutta toivoi, että sen rinnalle kestävän kehityksen tuotemerkkiä.
Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri (Luonnonvarakeskus) muistutti, että elintarvikeyritysten ympäristövaikutukset eivät näy heti, vaan viiveellä. Hän kysyi, miten ympäristövaikutuksia voidaan mitata ja ennen kaikkea käyttää yrityksen viestinnässä eduksi? Jokainen vaihe ruoantuotannon ketjussa tuottaa jotain ympäristöönsä. ”Kannattavan ruoan tuotannon lisääminen on tulevaisuudessa ja tässä päivässä toivottavasti mahdollisimman laajasti elintarvikeyritysten tavoitteena”, Katajajuuri totesi.
Vaikuttavaa viestintää ja eväitä kasvuun
Perjantaina yrittäjien onnistumistarinoista vastasivat Jouko Riihimäki (Jalofoods / Oy Soya Ab), Teppo Ylä-Hemmilä (Viipurilainen kotileipomo), Riikka Ali-Lekkala-Toivo (Maatilan lihakauppa Makuliha Oy), Pirkko Hämäläinen (Vuohelan Herkku), Tomi Järvenpää (Suojärven Suklaatila Oy), Niko Honkanen (Mimis Kotipellon Puutarha) ja Petri Koivisto (Yrttipaja). Viestintäasiantuntijat Heli Nieminen (Turun sanomat) ja Anne Kalliomäki (Tarinakone) auttoivat yrittäjiä viestintäkiemuroissa.
Menestymisen taustalla ovat erottuminen ainutlaatuisilla tuotteilla ja laadulla, toiminnan ydinasioiden tunnistaminen sekä positiivisuuden ja toisinaan huumorinkin kautta tekeminen.
Teppo Ylä-Hemmilä: ”Mieti yrityksen tarinaa ihmisten kautta. Kun otat kuvan leivästä, ota kuva ihmisestä ja leivästä. Kun käyt Eiffelin tornilla, ketään ei kiinnosta, mutta ota kuva ihminen ja Eiffel niin alkaa kiinnostamaan. Vaikka tekisitte maailman parasta ruisleipää, ei riitä että yritys kertoo sen, vaan myös asiakkaat tulisi saada kertomaan se.”
Riikka Ali-Leikkala-Toivo: ”Koko ajan pitäisi olla ajassa ja edellä. Nyt tuotannossa on makkara, jossa kolmannes rasvasta on korvattu oliiviöljyllä. Trendien seuraaminen, uusiutuminen, kouluttautuminen, ulkopuolisen näkemyksen pyytäminen ja isoista asioista yhdessä päättäminen.”
Pirkko Hämäläinen: ”Yrityksen arvot kantavat: Maku & tuoreus, turvallisuus & laatu, rohkeus & välittäminen.”
Tomi Järvenpää: ”Mikä meni alussa mönkään, oli se ettemme tienneet, mitä meiltä ostetaan. Asiakas ei osta suklaata, vaan lahjan. Kun tuotteemme on lahja, se johtaa siihen kuka sen ostaa. Kun haluat sanoa asiasi tunteella, sano se suklaalla. Maaseudun elinvoima liittyy rohkeuteen tehdä asioita eri tavalla.”
Petri Koivisto: ”Meillä Suomessa on maailman parhaat raaka-aineet. Viisi vuotta sitten metsässä kasvoi koivu ja mänty, nyt siellä kasvaa tuhansia syötäväksi kelpaavia kasveja. Jalostusosaaminenkin on usein pidemmällä kuin muualla.”
Niko Honkanen: ”Verkostoituminen on se juttu, miten me ollaan päästy sinne missä ollaan nyt. Suorat kontaktit eri paikkakunnille. Ja keittiömestareihin. Heidän kauttaan ovet ovat auenneet myös ulkomaille. Kokemusten vaihdolle on ihan loputon tarve! Usko hyvään tulevaisuuteen ja positiivisuuteen. Miksi sitä muuten lähtisi tekemään mitään?”
Teksti: Leena Arjanne
Kuva: Leena Arjanne
Yrittäjät kiteyttivät tapahtuman annin yhteistyön 15 evääksi:
- Markkinointiviestintä hallussa.
- Kriisiviestintävalmius tulee olla olemassa.
- Asiakasryhmät pitää olla hallussa, riippuen liiketoiminnasta.
- Yhteistyötarinat – isompi joukko yrittäjiä, joilla on yhteinen tarina, jolla voi mennä eteenpäin.
- Toimi siten, että saat kuluttajat kertomaan tarinaa. Ettei tarvitse kertoa pelkästään itse.
- Pyydä asiakasta kertomaan hyvästä palvelusta ja tuotteesta muille ja valmistajalle.
- Mene oman alan tilaisuuksiin ja tukiverkostoihin, esim. vaikka messupäivien jälkeisiin iltoihinkin mukaan.
- Usko itseesi, usko vahvuuksiin, usko tuotteisiin ja tekemiseen.
- Yrityksellä tulee olla tarina, tunteikas tarina. Sankaritarina.
- Mitähän tulevaisuus tuo tullessaan? Muutoksia.
- Mikä on yrityksen juttu? Mitä kannattaa viestiä? Ydin.
- Positiivisella tavalla esiin tuominen. Omilla jutuilla.
- Konkreettinen yhteistyö yritysten välillä, esimerkiksi kalliiden laitteiden jakaminen.
- Avoimuus, kokemuksien jakaminen.
- Täytyy olla tosi hyvä pokka, uskaltaa tuoda itsensä ja asiansa esille. Myös pieni röyhkeys.
