Aiempina vuosina järjestetyt yrittäjäpäivät saivat vihdoin jatkoa koronavuosien tauon jälkeen Kemiönsaaren Kasnäsissä, kun viitisenkymmentä ruoka-alan yrittäjää, kehittäjää ja toimijaa Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta kerääntyi yhteen. Tilaisuuden tavoitteena oli koota toimijoita saman katon alle saamaan ideoita uusista liiketoimintamahdollisuuksista, toimintaan vaikuttavista trendeistä sekä tietysti verkostoitumaan kollegoiden kanssa.
Kaksipäiväinen (23.-24.3.2023) tapahtuma sujui kauniin keväisissä merkeissä monipuolisen ohjelman ja verkostoitumisen parissa. Päivien teemana oli vahvuus, sisu ja ylpeys. Tilaisuus järjestettiin usean eri hankkeen yhteistyönä: Varsinais-Suomen ruokasektorin koordinaatiohanke, Elintarvikeyritysten vientivalmiustason selvittäminen ja osaamisen lisääminen Varsinais-Suomessa, Tulevaisuuden Kehitystarpeet Varsinaissuomalaisessa ruokaketjussa sekä Satakunta lautasella – Sikses parhaat maut.
EU-ohjelmakauden kuulumisia
Päivien aluksi kuultiin uuden ohjelmakauden terveiset rahoittajilta. Krista Tupala Satakuntaliitosta kertoi yleisiä linjoja tulevista EAKR- ja JTF-rahoituksista. Teemojen osalta esiin nousi muun muassa kilpailukyvyn parantaminen ja digitalisaation hyödyntäminen maakunnassa sekä energiatehokkuuden ja kiertotalouden edistäminen.
Mika Halttu Lännen Kalaleaderistä välitti terveisiä paikallisten innovaatio- ja kehittämisohjelmien saralta ja Leader Ravakan Heidi Jaakkola esitteli uusinta Luotsi-ohjelmaa, jonka läpileikkaavat teemat ovat vastuullisuus, kestävyys, yhteistyö ja digitalisaatio.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Johanna Mattila avasi ohjelmakauden 2023-2027 tavoitteita, jotka tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen ja jatkuvuuden turvaamiseen. Suunnitelma painottaa vahvasti elinkeinojen kehittämistä, elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten sekä korkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä. Lisää yhteistyötä halutaan ruoan ja matkailun toimijoiden välille ja enemmän alueiden välisiä hankkeita. Ilmasto- ja ympäristöaihealueita on painotettava entistä enemmän kaikissa hankkeissa.
Yrittäjän vahvuus löytyy perusasioista ja omien arvojen näköisestä toiminnasta
Ensimmäisen iltapäivän teemana oli vahvuus. Maija Pispa kertoi Välitä viljelijästä -projektista, joka on laajentunut valtakunnalliseksi projektiksi paikallisena hankkeena alkaneesta toiminnasta. Projekti tarjoaa välineitä, joilla löytää vahvuutta omaan tekemiseen ja mielenterveyteen.
– Hyvän yrittäjän ominaisuus on itsetuntemus ja oma osaaminen sen suhteen, että itseään osaa myös suitsia tarpeen tullen, Pispa totesi.
Yrittäjän työhyvinvoinnin teemat jatkuivat LUOTSI Työelämäpalveluiden Johanna Paalasmaan puheenvuorossa. Itsensä johtaminen on myös itsestään huolta pitämistä, jotta yrittäjälle elintärkeät muisti, luovuus ja ajattelu toimivat kunnolla.
Vuonna 2015 perustettu Makeistamo -yritys syntyi Timo Katilan omasta innostuksesta, sillä yrittäjä ei ollut tehnyt kiloakaan karamellia aikaisemmin. Apua alan oppimiseen Katila sai Australiasta asti verkkopuhelujen kautta.
– Tekemisen riemu on yhä mukana! Kaupanpäällisenä tullut yritysbyrokratia on kuitenkin ollut hurjan raskas taakka. Onneksi minulla on tukena perheeni, Katila summaa.
Osa-aikayrittäjänä toimiva Katila tähtää kokoaikaiseen yrittäjän työhön kovien sokeripastillien parissa. Suosituin tuote on salmiakkipastilli ja Makeistamo valmistaa myös yrityskarkkeja. Tuotteet tehdään käsityönä, mistä Katila haluaa pitää jatkossakin kiinni.
Sisulla läpi niin koronapandemian kuin muuttuneen maailmantilanteenkin
Sisu oli toisen päivän aloitusteemana. Sisututkija Elisabet Lahti pureutui sisun moninaisuuteen. Sisu on ihmisen näkymätön sisäinen voimavara, josta ammentaa. Vääränlainen sisu voi kuitenkin satuttaa. Tätä teemaa avasivat myös yrittäjät omissa puheenvuoroissaan.
Jaakko Saivosalmi kertoi Brinkhall Sparklingin lähteneen liikkeelle vuonna 2016 tilaviini-luvalla, jolloin tuotteita voitiin myydä omasta myymälästä ja ensimmäinen vuokratarha löytyi Rymättylästä. Koronapandemian myötä siideritalon toiminnan oli mahdollista jatkua Business Finlandin rahoitusavustuksella ja samalla tehtiin monia suuria muutoksia toimintaan hinnoittelun ja jakelun osalta. Vuonna 2021 siideritalo muutti Design Hilliin ja toiminta laajeni Kuura Ciderin oston myötä.
Vuonna 2016 aloittaneella Vallan Maukkaalla on oma lihantuotanto ja teurastus sekä puoti ja muita myyntikanavia. Perheyrityksestä olivat kertomassa Tiina ja Santtu Hokuni. Siinä missä ensimmäiset kolme toimintavuotta olivat selkeän nousujohteisia, pandemia sekoitti pakkaa. Vallan Maukkaan kuluttajamyynti varsinkin REKO-renkaiden kautta kasvoi, mutta HoReCa-myynti pysähtyi kuin seinään. Vuonna 2022 tilanne oli kriittinen. Toimintaan lähti mukaan yrittäjäpariskunnan esikoinen Santtu Hokuni, joka otti hoitaakseen yrityksen sosiaalisen median ja markkinoinnin. Nyt myynti on kolminkertaistunut edellisiin vuosiin verrattuna.
Spelttituotteisiin erikoistunut Birkkalan tila siirtyi Simo Larmolle yhdeksän vuotta sitten omistajanvaihdoksen kautta. Opiskelujen kautta syttynyt palo saada omia tuotteita vientiin lähti toden teolla liikkeelle vuonna 2017, kun tila lähti kokeilemaan tuotteidensa myymistä verkkokauppa Amazonin kautta.
– Tuohon aikaan alusta ei ollut kovinkaan byrokraattinen, vaan verkkokauppa oli helppo perustaa ja aloittaa tuotteiden myynti. Jakelu tapahtui Saksasta Amazonin oman jakelun kautta. Se jatkui vuoteen 2019 saakka, sitten tili suljettiin Amazonin omien muuttuneiden vaatimusten vuoksi, Larmo pohti.
Kasnäsin naapurissa toimivaa Salmonfarm Ab:tä oli paikalla esittelemässä Roger Hakalax. Kasvattamo tuottaa noin 80 tonnia kirjolohta ja siikaa Saaristomerellä. Korona näkyi vahvasti toiminnassa, kun HoReCa-puoli loppui kokonaan. Venäjän hyökkäyssodan vuoksi sukelsi myös kotimainen kalajauhon myynti, joka on nyt siirtynyt valtaosin ulkomaille.
Keittiömestari Kari Aihinen nosti esiin aamupäivän päätteeksi verkko-osaamista ja verkon tarjoamia uusia mahdollisuuksia nykyajan markkinointiin.
Ylpeänä tarinat ja ainutlaatuiset maut esiin
Ruokamatkailun puheenvuorot keskittyivät ylpeyteen. Sari Kaasinen kertoi Taste of Saimaan hankematkasta Saimaa European Region of Gastronomy-statuksen saamiseen. Alueen ruoan, luonnon, kulttuurin ja vieraanvaraisuuden yhdistelmä tekee Saimaasta ainutlaatuisen. Hankkeen tärkeimpänä tehtävänä onkin ollut yhdistää tämä paketti ja saada ERG-prosessi maaliin. Seudun pitkäaikaisista onnistumisista kertovat myös alueen kolme omaa alkuperämerkkiä: D.O. Saimaa, Karelia À la Carte ja Saimaa Geopark.
Suomalaisen ruokamatkailun trendeihin osallistujat johdatteli Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Sakari Ketolainen. Vuonna 2022 trendeinä nousivat ruokatapahtumat, autenttiset ruokakokemukset, ruokaretket, vastuullinen ja terveellinen ruokavalio sekä uudet proteiininlähteet. Ketolainen nosti esiin myös mahdollisia nousevia tulevaisuuden trendejä, kuten luksus, sesongin ulkopuolisuus ja virtuaalisuus.
Tilaisuuden päätti Turun kaupungin Heli Niemisen puheenvuoro Turun ravintolaelämän muutoksesta. Varsinkin 2020-luvulla Turkuun on muodostunut uusia gastronomisia alueita, kuten Ruissalon telakka-alue ja Kakolanmäki. Nykyään kaupungissa on noin 20 ruokatapahtumaa vuodessa.
Kirjoittaja ja kuvat
Ellinoora Havaste
Turun ylipiston Brahea-keskus
