Lämmin viime kesä oli loistava niin lomalaisten kuin matkailupalveluyrittäjien kannalta. Kesän varjopuolena olivat runsaat sinileväkukinnot Saaristonmerellä. Ruokahävikin vähentäminen on matkailijan kannalta yksi helpoimmista keinoista vähentää ravinnekuormitusta. Hallituksen Kärkihanke Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa (SaaRa) pyrkii osaltaan edistämään ruokahävikin vähentämistä ja ravinnekiertoa matkailukohteissa.
Turun yliopiston Brahea-keskuksen tekemän kyselyn mukaan matkailijat ovat entistä huolestuneempia ympäristön ja vesistöjen tilasta – yli puolet (60 %) vastaajista on erittäin huolestuneita. Sinileväkukinnot ovat vaikuttaneen kielteisesti matkailijoiden (65 %) vapaa-ajanviettoon, kuten kalastukseen ja uimiseen.
Kuluttajat ovat entistä paremmin tietoisia ruokahävikin ja vesistön rehevöitymisen yhteydestä, mutta epätietoisuuttakin on edelleen, joten ruokahävikin ja Itämeren rehevöitymisen yhteyttä pitää hieman avata.
Ensinnäkin ruokahävikin vuoksi meidän tulee tuottaa ja tuoda ruokaa paljon kulutustamme enemmän. Tämän ylimääräisen ruoan tuottaminen ja tuonti lisäävät osaltaan ravinnevalumia, mikä on myös taloudellisesti kallista ja sosiaalisesti epäarvostavaa.
Toiseksi ruoka koostuu ravinteista, kuten typestä, fosforista, hiilestä, jotka puolestaan muodostavat proteiineja, hiilihydraatteja, rasvoja ja niin edelleen. Nämä meidän ravinnoksemme tarkoitetut ravinteet voivat pois heitettynä päätyä vesistöihin. Optimaalistahan olisi, että ruokahävikki päätyisi biojätteen mukana takaisin ravinnekiertoon. Valitettavasti tällä hetkellä biojätteiden ravinteista vain pieni osa voidaan hyödyntää viljelykasvien ravinteina.
Matkailijat voivat vaikuttaa omilla valinnoillaan
Matkailijat odottavat nykyisin matkailupalveluyrityksiltä yhä vastuullisempia käytännön toimia ympäristön hyväksi ja ovat itsekin kiinnostuneita kuluttamaan vastuullisesti. Tänä kesänä matkailijoilla on mahdollisuus valita vesistöystävällinen Annos puhtaampaa Saaristomerta -ruoka-annos, jonka ideana on helpottaa matkailijoita ympäristöystävällisten valintojen teossa.
Ravintola Seilin ja ravintola Göranin menu-listalla on tarjolla Annos puhtaampaa -annos, joka koostuu vesistöystävällisistä valinnoista, kuten esimerkiksi kasviksista ja kalasta, joiden rehevöittävät vaikutukset ovat pienempiä kuin muiden raaka-aineiden. Itämerestä pyydetyn luonnonkalan käyttäminen jopa vähentää vesistöjen fosforikuormaa.
Ravinteiden kierrätystä kompostoimalla keittiöjätteet
Saarikohteissa, joissa jätehuolto on haasteellista ja meriluonto herkkää, biojätteiden kierrättäminen on erityisen tärkeää. SaaRa -hankkeen pilottikohteissa Seilissä ja Örössä kompostoidaan ravintolassa syntyvän biojäte. Örön ravintolassa on käytössä Green Good-10 sähköinen pikakompostori, joka kapasiteetti on noin 30 kg biojätettä per vuorokausi. Kokemukset kompostoinnista ovat olleet hyviä. Biojätteiden kuljetuskustannuksissa on saatu säästöjä ja biojätteen käsittely on aikaisempaa miellyttävämpää. Oikein hoidettuna kompostista syntyvää kompostimultaa pystytään hyödyntämään myös saarikohteissa. Seilissä sitä on tarkoitus hyödyntää perustettavassa rohtopuutarhassa.
Nykyisin myös monet veneilijät lajittelevat jätteensä. He kaipaavatkin vierasvenesatamiin biojäteastioita. SaaRa -projektin avulla on hankittu kompostorit Seilin, Örön ja Jurmon vierasvenesatamiin. Tänä kesänä kompostorit tulevat myös Bodön ja Gullkronan satamiin.
Lisätietoa: www.annospuhtaampaa.fi
Teksti
Leena Erälinna, Turun yliopiston Brahea-keskus
leena.eralinna@utu.fi
SaaRa -hankkeen tavoitteena on ruokahävikin vähentäminen Saaristomeren matkailukohteissa ja siitä syntyvän biojätteen hyödyntäminen paikallisesti saarikohteissa. Ympäristöministeriön rahoittamaa hallituksen Kärkihanketta hanketta (2017-2019) toteuttavat Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun yliopiston Brahea-keskus.
Facebook: SaaRa – Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa
Twitter: Annospuhtaampaa
