Kesäkuussa 2019 päivänvalonsa nähnyt uusi hallitusohjelma on yhteiskuntaa monipuolisesti katsova kokonaisuus. Kestävyys moninaisine merkityksineen kulkee sen punaisena lankana. Ruoka-asiat ovat ohjelmassa mukana vahvemmin kuin koskaan ennen, joten ruoka on tosiaan noussut politiikan keskiöön.
Ohjelmaa sorvattiin Säätytalolla eri työryhmien toimesta. Aikaa ei kuitenkaan nähtävästi riittänyt eri osioiden yhteensovittamiseen, sillä päällekkäisiä asioita hieman eri näkökulmista on useissa luvuissa. Hallitus muun muassa lupasi laatia kansallisen ilmastoruokaohjelman, poikkihallinnollisen strategian kestävästä ruokajärjestelmästä sekä ilmastokestävän ruokajärjestelmän toimintasuunnitelman. Hallituksen toimenpidesuunnitelmassa on kuitenkin sovittu, että tehdään vain yksi asiakirja eli ilmastoruokaohjelma toimenpide-ehdotuksineen. Sen valmistelu on maa- ja metsätalousministeriössä nyt aloitettu, ja se valmistuu ensi vuonna.
Lähiruuan osalta hallitus lupasi edistää suoramyynnin toimintaedellytyksiä ja kumppanuusmaataloutta. Korvamerkittyä rahoitusta ei tähän tosin ohjattu. Luomustrategian päivitys on ohjelmassa mainintana. Luomuohjelman ja lähiruokaohjelman päivitystyö onkin nyt käynnissä, ja ne annetaan uusina valtioneuvoston periaatepäätöksinä keväällä 2020.
Elintarvikeviennin edistäminen on ohjelmassa mukana, ja sille on osoitettu myös korvamerkittyä lisärahoitusta. Viennin osalta nostetaan erikseen esiin luomu ja kala.
Julkiset hankinnat ovat vahvasti esillä useissa luvuissa. Kestävyyden ja innovaatioiden edistäminen hankintojen kautta, laadun korostaminen hinnan sijaan ja hankintaosaamisen lisäämisen tarve korostuvat ohjelmassa. Se nostaa esiin myös julkisten ruokapalveluiden ja hankintojen erityisen merkityksen ruokajärjestelmän kestävyyden parantamisessa ja kotimaisen ruuan, kalan ja kasvipainotteisuuden lisäämisen julkisissa ruokapalveluissa.
Kalasektori on ohjelmassa todella vahvasti ja yksityiskohtaisesti kirjoitettu. Samoin maatalouden kannattavuusongelmiin ja viljelijöiden aseman parantamiseen pureudutaan lukuisten ehdotusten kautta. Yksi näistä on Yhteinen ruokapöytä, jonka maa- ja metsätalousministeriö asetti marraskuussa parantamaan ruokaketjun sisäistä vuoropuhelua.
Ohjelma tuo esiin myös elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arvioinnin, terveyden edistämisen verotuksen keinoin, päivittäistavarakaupan määräävän aseman hillitsemisen, tarpeen kaupan datan avaamisesta sekä neuvonnan, osaamisen, tutkimuksen, kasvustrategioiden ja uusien toimintamallien kuten tuottajaorganisaatioiden merkityksen. Ohjelma perää myös kouluruuan kehittämisohjelman laadintaa.
Tämä ohjelma antaakin mielenkiintoisia ja monipuolisia tehtäviä – meille kaikille ruokajärjestelmässä toimiville!
Kirsi Viljanen
erityisasiantuntija
maa- ja metsätalousministeriö
