Ensi vuoden heinäkuussa tulee täyteen kymmenen vuotta siitä, kun Pietarsaaressa pidettiin ensimmäinen REKO-jakelu. Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion – Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta erilaisia elintarviketuotteita suoraan ilman välikäsiä. Idean isä, Thomas Snellman, on pietarsaarelainen luomuviljelijä, joka sai kipinän ideaan Ranskan AMAP-elintarviketorilta. Idean keskiössä on markkinapaikka, johon kuluttajat ja tuottajat tulevat tekemään kaupat ennalta tilatuista tuotteista.
Tällä hetkellä Suomesta löytyy Aitoja makuja -sivuston kartan mukaan jo yli 200 REKO-rengasta, aina Maarianhaminasta Enontekiöön saakka. Suomalaiset REKO-renkaat toimivat Facebookin suljettujen ryhmien kautta, joissa tuottajat jättävät myynti-ilmoituksen, jonka kommenttikenttään kuluttajat tekevät tilauksensa. Tilaukset noudetaan yhteisenä jakelupäivänä sovitusta noutopaikasta, usein suurilta parkkipaikoilta tai yleiseltä torialueelta. Ryhmät toimivat vapaaehtoisvoimin, eivätkä ylläpitäjät saa työstään palkkiota.
Aitoja makuja-verkkosivusto ylläpitää karttaa suomalaisista REKO-renkaista, mutta oman alueen ryhmän voi löytää myös suoraan Facebookista etsimällä tai REKO Lähiruokarengas inforyhmästä. Verkkosivustolta löytyy myös tuottajille ja ylläpitäjille tietoa, muun muassa REKOn perusperiaatteet.
Vinkkejä ja tutkimusta REKO-toiminnasta
Vuosien aikana REKO on kiinnostanut paitsi kuluttajia ja tuottajia, niin myös kehittäjiä ja tutkijoita. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Askel-hanke (Asiakaslähtöisyyden kehittäminen lyhyissä jakeluketjuissa), joka pureutui erilaisiin vaihtoehtoisiin ja innovatiivisiin elintarvikkeiden jakeluketjuihin, on tuottanut yksityiskohtaisen ohjevideon REKO-tilauksen tekoon.
Samassa hankkeessa tehtiin myös sosiaalisen median markkinointivinkit pienyrittäjälle -video
Selvityksiä ja tutkimuksia on valmistunut viime vuosina hankkeiden tai opinnäytetöiden puitteissa:
– Vuonna 2020 Ahlman toteutti tuottajakyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää muun muassa REKO-myynnin määrää, tuottajien jakeluun käyttämää aikaa ja sen tuomia kustannuksia. Kyselyn perusteella esimerkiksi REKO-myynti on arviolta 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Tuloksista tarkemmin kesän 2020 verkkolehdessä
– Lähiruokapiiri sosiaalisena innovaationa : Case REKO Vaasa
– Boundary Negotiations in a Self-Organized Grassroots-Led Food Network: The Case of REKO in Finland
– Understanding local food consumption in REKO groups : an application of behavioral reasoning theory
– What drives brand love and purchase intentions toward the local food distribution system? A study of social media-based REKO (fair consumption) groups
REKO – Reilua kulutusta vuodesta 2013 -kirja sukeltaa REKO:n syntytarinaan
Viime vuonna julkaistiin myös kattava julkaisu REKO – Reilua kulutusta vuodesta 2013 ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi. Se kokoaa tietoa konseptin toiminnasta ja ensimmäisen REKO-renkaan perustamisesta, mutta myös valottaa toiminnan kohtaamia haasteita ja jakaa tutkimustietoa REKO:n kuluttajista. Tyypillinen kuluttaja on noin 30-vuotias nainen, yhtä lailla joko kaupungista tai maaseudulta, joka ostaa REKO:sta useimmiten kerran kuukaudessa.
Julkaisu pureutuu myös REKO-konseptin jalkautumiseen ulkomailla. Erityisen menestyksekäs REKO-malli on ollut muissa Pohjoismaissa, varsinkin Ruotsissa. Vuonna 2021 jo 14 eri maassa toimi REKO-renkaita ja jäsenien yhteenlaskettu määrä oli jo kaksi miljoonaa.
REKO lanseerattiin oikeaan aikaan ja se onnistui vastaamaan muuttuneeseen kuluttajakäyttäytymiseen ja toiveeseen paikallisesti tuotetuista, puhtaista elintarvikkeista. Haastavat ajat ovat jopa vahvistaneet REKO-toimintaa – koronan jyllätessä pohjoismainen myynti jopa kolminkertaistui edellisvuoteen nähden.
Tutustu REKO – Reilua kulutusta vuodesta 2013 -kirjaan
Kirjoittaja
Ellinoora Havaste
