Geenivaroilla on suuri merkitys elintarviketuotannossa. Nagoyan pöytäkirja toi mukanaan uusia hallinnollisia velvollisuuksia geenivarojen käyttäjille.
Geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa säädellään Nagoyan pöytäkirjalla, joka astui voimaan 2014 ja jonka jäsen Suomesta tuli geenivaralain voimaanastumisen myötä 2016. Sopimukseen liittyvää lainsäädäntöä sovelletaan geenivaroihin, kun niitä hankitaan tutkimus- ja kehityskäyttöön. Geenivaroiksi katsotaan mikä tahansa ei ihmisalkuperää oleva biologinen materiaali, joka sisältää perintötekijöitä tai niistä johdettavia aineenvaihduntatuotteita.
Nagoyan pöytäkirja tunnustaa valtioiden oikeuden määritellä geenivarojensa saatavuutta. Suomalaisten geenivarojen käyttäminen on vapaata niin koti- kuin ulkomaisillekin käyttäjille. Saamelaisten geenivaroja koskevan perinteisen tiedon hyödyntäminen on kuitenkin luvanvaraista.
Toisen luovuttajamaan geenivaroja tutkittaessa käyttäjän tulee selvittää etukäteen kyseisen maan kansalliset menettelyt geenivaran saannille ja toimia niiden mukaisesti. Mikäli tarjoajamaa vaatii ennakkosuostumusta, se on saatava ennen geenivaran hankkimista. Tarjoajamaa voi myös edellyttää geenivaran käytöstä saatavien hyötyjen jakoa määrittelevien keskinäisesti sovittavien ehtojen solmimista.
Tutkimuskäyttöön maahantuoduista geenivaroista on tehtävä ilmoitus kotimaan viranomaisille (SYKE/Luke) kuukauden kuluessa maahantuonnista. Lisäksi tulee selvittää, koskeeko EU:n asianmukaisen huolellisuuden noudattamisvaatimus geenivaraa ja toimittava sen mukaan.
Geenivaran sovittua käyttötarkoitusta on kunnioitettava ja sitä koskeva informaatio täytyy säilyttää ja siirtää edelleen mahdolliselle seuraavalle käyttäjälle. Mikäli käyttötarkoitus muuttuu esimerkiksi tutkimuksesta kaupalliseksi, geenivaraa koskevat ehdot on neuvoteltava uudestaan tarjoajamaan kanssa.
Elintarvikkeiden käyttö ei sinänsä ole Nagoyan pöytäkirjan alaista, mutta tuotekehitys mitä todennäköisemmin on. Esimerkiksi marjojen viemiseen sellaisenaan elintarvikkeiksi tai prosessoitavaksi osaksi elintarvikkeita ei sovelleta Nagoyan pöytäkirjan määräyksiä. Marjan maun tutkiminen sen sijaan todennäköisesti luokitellaan monissa maissa geenivarojen johdannaisen tutkimiseksi, ja Nagoyan velvoitteita on noudatettava.
Biologista materiaalia hankittaessa on aina varmistuttava, tulevatko Nagoyan pöytäkirjan mukaiset hallinnolliset velvollisuudet sovellettavaksi. Mikäli niitä ei noudateta, geenivarojen käyttö voidaan keskeyttää. Myös sakkorangaistus geenivararikkomuksesta on mahdollinen. Suomalaisten geenivarojen vapaa saatavuus on merkittävä B2B-markkinointietu kotimaisille yrityksille kansainvälisessä tuotekehitystä koskevassa yritysyhteistyössä.
Kirjoittajat
LLM, OTM Daniela Lehto ja FT Samuli Lehtonen
Nagoyan pöytäkirja ja geenivaroihin perustuva tuotekehittely -webinaari
Webinaarissa käsitellään muun muassa ABS-lainsäädäntöä, geenivarojen merkitystä elintarvikealalla sekä esitellään teemaan liittyvä koulutuspaketti.
Webinaari järjestetään 28.10.2020 klo 10-11. Se toteutetaan Zoom-yhteydellä ja ilmoittautuneille lähetetään etukäteen linkki lähetykseen. Ilmoittaudu 27.10. klo 12 mennessä: http://ty.fi/geenivarat
Webinaari tallennetaan ja se tulee jakoon Aitojamakuja.fi YouTube-kanavalle jälkikäteen.
Webinaarin sisällöstä:
1 ABS-lainsäädäntö: Geenivarojen saatavuus ja hyötyjenjako
- Lainsäädännön taustat ja tavoitteet
- Kansainvälinen, EU-tason ja kotimainen lainsäädäntö
- Nagoyan pöytäkirjan mukaiset velvoitteet pääpiirteittäin
2 Geenivarojen merkitys elintarvikealalla
- Mikä on geenivara? Kuinka tunnistaa, kuuluuko geenivara ABS-velvoitteiden piiriin?
- Mitä tarkoittaa geenivaran tutkimus- ja kehityskäyttö?
- ABS-lainsäädännön mukaisten velvoitteiden noudattamisen hyödyt
3 Elintarvikealalle suunnatun koulutuspaketin esittely
- Toimintamallit, ohjeistukset ja dokumentit asiakkaan tarpeiden näkökulmasta
- Ongelmatilanteiden ratkaiseminen
- Erilaiset ympäristöoikeudelliset kysymykset
Puhujat:
LLM, OTM Daniela Lehto on opiskellut Tilburgin yliopistossa Alankomaissa ja Turun yliopistossa. Hänellä on työkokemusta mm. ympäristöoikeudellisista asioista, yleisjuridiikasta ja opettamisesta.
FT Samuli Lehtonen työskentelee tutkijana Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikössä. Hän on mm. johtanut Turun yliopiston rahoittamaa hanketta, joka on tuottanut ohjeet Nagoyan pöytäkirjan mukaisten menettelytapojen noudattamiseksi yliopiston toiminnassa.
