Kainuun toiset kirjamessut pidettiin isänpäiväviikonloppuna Sotkamossa, kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä, Naapurinvaaran upeissa maisemissa. Kaksipäiväinen tapahtuma keräsi Naapurinvaaran Huvikeskukseen satoja kirjoista, kirjallisuudesta ja tarinoista kiinnostunutta kävijää ympäri Suomen. Messuilla pääsi kuuntelemaan valtakunnan arvostetuimpia kirjailijoita ja heidän kertomuksiaan teostensa takana. Vierailijoiden joukossa vilahtelivat tutut nimet aina Raija Orasesta, Mikko-Pekka Heikkiseen, Helena Petäistöön ja mestari Markku Pölöseen. Kirjailija Veikko Huovisen kynäilemä Hamsterit raamitti tapahtumaa, eikä vähiten siksi, että Markku Pölösen ohjaama Hamsterit -elokuva nähdään valkokankaalla tammikuussa 2023. Sotkamon kunta, tapahtuman organisaattorina juhlisti samalla pitäjän 375-vuotista taivalta julkaisemalla Yli sinisten vaarojen novelliantologian, jonka mukaan myös messuilla järjestettävä ruokatapahtuma nimettiin.
Aloitin Sotkamon kunnalla oppisopimuksella tapahtumatuottajan työtehtävissä kesäkuussa 2022. Kirjamessuilla tarjoiltava Yli sinisten vaarojen -maistelumenu on viimeinen näyttötyöni matkailupalvelujen ammattitutkinnon tapahtumatuotannon opintokokonaisuudessa ja samalla esiinmarssi pitkään kestäneelle kehitystyölleni Kainuun ruokamatkailun ja ruokakulttuurin parissa. On suuri kunnia saada kehittää ruokatapahtuma osaksi messuja ja tuoda näin yhtä kulttuurin osa-aluetta esiin kirjallisuuden rinnalla.
Hamsterin vähän parempaa purkkilihaa
Käydessäni kesällä tapaamassa kirjailija Veikko Huovisen nimeä kantavan Huovisseuran jäseniä Huovishuoneella Sotkamossa, tiesin mitä haluan ruoallani kertoa. Työhuone henkii historiaa, kertoo vierailijalleen hiljaista tarinaa Huovisen hengessä. Voit nähdä Konsta Pylkkäsen polttelemassa piippuaan ja miettimässä maailman menoa suuren Haapapuun havistessa kesätuulessa. Voit myös haistaa Sepen ja Valtterin rosvopaistin tuoksun leijailevan ilmassa. Hiljaisuuden voi rikkoa kolina kellarista, jossa Hamsteri kasaa säilykkeitään kylmän ja pitkän talven varalle. Vanha kirjoituskone naputtaa äänettömästi jatkotarinaa. Kiikku narahtaa istujansa alla ja tarinoiden kilpakerronta alkaa. Kuulin tarinoita Veikko Huovisesta, kirjailijalegendasta, hänen persoonastaan ja tavastaan elää tätä elämää. Kuulin tarinoiden ja hahmojen synnystä sekä Huovisen kalastusretkistä sekä lempiruoista.
Tutkiessani Huovisen tuotantoa ja kuunnellessani tarinoita ihastuin erityisesti Hamsterit -romaaniin. Kirjan hahmot ja intohimo hamstraamiseen inspiroi minua valtavasti. Mietin, kuinka ilmaisisin tarinan raaka-aineilla, mauilla ja makuyhdistelmillä. Miten voisin tuoda kirjailijan persoonaa ja kainuulaisuutta uudella tavalla käyttäen lähellä olevia perusraaka-aineita? Ruokakulttuurin ja kirjallisuuden yhdistäminen innoitti uudenlaiseen tapaan yhdistää ja nostaa ruokaa sekä mestarin teoksia esille. Samalla vieden koko Kainuun makujen matkalle.
Yli sinisten vaarojen -maistelumenu sai arvoisensa vastaanoton viikonloppuna, kun parisataa makumatkailijaa vaelsi alas vaaroilta, aina sinisille järville ja okrankeltaisille pelloille. Menun ideoiminen ja suunnittelutyö on ollut aikamatka menneeseen ja sieltä pienin askelin takaisin nykypäivään. Kainuussa on aina ollut vahvat ruokaperinteet. Lyhyet kesät ja pitkät, kylmät talvet ovat muokanneet ruokakulttuurin omanlaiseksi selviytymistarinakseen. Leipä- ja säilömiskulttuurin sekä keittiöiden raaka-aineiden perustana on aina ollut luontolähtöisyys ja puhdas kasvuympäristö. Kun sekaan soppaan heitetään vähän tarinahenkeä ja mestarin teoksia, syntyy mitä mielenkiintoisin kokonaisuus. Menun makumaailma on kertomus kainuulaisten lähtökohdista, niistä juurista mitä jo aiemmat emännät ovat hyödyntäneet tupiensa keittiöissä. Se kätkee sisäänsä tarinan nykypäivän kuluttajille, nuorelle sukupolvelle, matkailijoille ja ruoka-alan edustajille. Menu profiloi kainuulaisen identiteetin nostaen alueen ruoka- ja kirjallisuuskulttuurin kirjaimellisesti pöydälle. Sitkeä ja voimakas, pyhä kataja yhtenä mausteena, kuvastaa menulla kainuulaisten asennetta ja sielun maisemaa. Kokonaisuus edustaa rohkeasti Kainuun rikasta ruokakulttuuria – sen aitoja, brutaalin raakoja makuja – makumaailmaa, joka ei rehvastele.
Ruokapöydässä maistuu ja näkyy kainuulainen perinne. Pöydän keskiosa on rakennettu koivurungoksi pölkkyineen ja oksineen. Tarjoiluastioina toimii kotimaiset männystä valmistetut venelautaset ja lähitilan vanhan ladon seinistä tehdyt puutarjottimet luoden lämmintä kotoisuutta kattaukseen. Naapurinvaaran maisema lumoaa kauneudellaan, tarjoten utuiset seitsemän sinistä vaarajonossa aamuaurinkoa vasten. Tervan tuttu tuoksu, pirskahtelevat marjamättäät sekä syksyiset metsäsienet ovat aistittavissa ensi puraisusta lähtien. Lähiliha, kala ja leipä näyttelevät pääosaa menukokonaisuudessa.
Makumatkalla maistuu aito kuhmolainen Kaesan kotileipomon Kainuun rönttönen, pula-aikaan makean nälkään kehitetty paikallinen erikoisuus, sekä tietenkin legendaarisen kajaanilaisen Leipomo- ja kondiittoriliike Pekka Heikkisen käsityönä leivottu rukiinen tervaleipä, muikku- ja porkkanakääröt sekä kirpeä puolukkaleivos. Sotkamolaisen Marjexin marja- ja sieniherkut maistuivat niin hilloina, mehuina kuin kermaisen pehmeässä tatti-kantarellisalaatissa. Sotkamolaisen Männikölän tilan itäsuomenkarjan lihasta eli kyytöstä valmistettu ”Hamsterin parempi purkkiliha” maistuu Kaesan kotileipomon lanttuteoksen kyytipoikana. Syksyn sadonkorjuun ja kellarin makuja on yhdistelty punajuuri-savuahven canapé-leivällä, katajamarinoidussa kaalisalaatissa, pihlajanmarja-porkkanamarmeladissa, ruusu-mustikkahyytelössä sekä korpisuon tuoksuisessa lakka-kuusenkerkkähillossa. Klassinen kainuulainen herkku, juustoleipä on sotkamolaisen Mirja Kyllösen käsialaa. Aidosta tilamaidosta valmistettu ja tulella paistettu ylpeyden aihe on ruokapöydän kruunu.
Palan painikkeeksi maistuu paikalliset janon sammuttajat. Kainuun alueen juomien tuottajien määrä on pieni, mutta innovatiivisten tuotteiden ja makujen kirjo varsin laaja. Sotkamolaisen Haapalan panimoravintolan luonnosta makunsa ammentavat käsityöoluet kertovat tarinaa perinteistä ja luovat maanläheisen makunautinnon muun muassa raikkaalla kuusenkerkällä. Miellyttävän kotoisat limonadit antavat aisteille hunajaa, tervaa ja sitruunaa sekä mummon mustikkaa ja kardemummaa. Vuokatin viinin pirskahteleva Kuohuva Valkoherukkajuoma sekä kajaanilaislähtöisen Teehuone Tsaikan eli Inna Töllin villiyrtteihin pohjautuvat Kainuu-tee ja Tervanpolttajan tee, täydentävät makumatkan kokonaisvaltaiseksi elämykseksi. Ruokatapahtuman yhteydessä pidetty Teehuone Tsaikan tee tasting veti puoleensa nautiskelijoita molempina päivinä, innostaen viemään kotiin myös tuliaisia teen ja teekirjan muodossa.
Kainuu – Ruokamatkailun hiomaton timantti
Kainuun alue on marjojen ja villiyrttien aarreaitta. Aitouden ja puhtauden tyyssija. Täällä on piilotettuja timantteja ympäri maakuntaa, jotka odottavat löytäjäänsä. Kainuulaiset arvostavat selkeää ja konstailematonta ruokaa, jossa ruuan omat maut ja aromit pääsevät oikeuksiinsa. Leipä on maakunnan ruokakulttuurin perusta ja ylpeys. Metsä ja luonto ovat maakunnan rikkaus. Kainuulainen keittiö on saanut eniten vaikutteita idästä ja pohjoisesta. Perinteisiä ruokapöydänherkkuja ovat palvilihakeitto, nyrkkirieska ja kuore, joka tunnetaan myös Kainuun maakunta kalana. Marjarönttöset, erilaiset teokset, avokukot ja juustoleipä kuuluvat edelleen kainuulaiseen pitopöytään.
Yksi tärkeimmistä pilareista Yli sinisten vaarojen -menun suunnittelutyössä oli paikallisten yrittäjien ja heidän tuotteidensa saattaminen samaan pöytään: Täydentämään toinen toistaan, tuomaan paikallinen tekeminen ja innovaatiot asiakkaan lautaselle ja lasiin. Olen saanut tutustua useamman tuottajan raaka-aineisiin, tuotteisiin ja tarinoihin urani aikana. Covid-19 toi mukanaan maailmaan erikoistilanteen ja työelämään epävakauden sekä lomautusten uhkakuvan. Ravintola- ja tapahtuma-ala kolhiintui, eikä elämä ole palautunut entiselleen. Nyt on rakennettava uudenlainen tulevaisuus. Moni pienyrittäjä kaatui, toiset taistelivat läpi vaikeuksien onnistuneesti. Usko tekemiseen ja raaka-ainehintojen ailahteluihin on syönyt syvältä sitä paloa mitä me tunnemme tätä työtä kohtaan.
Tämä, Yli sinisten vaarojen -menu on ääni ja selviytymishuuto myös heille, jotka taistelivat pahimman läpi, innovoiden ja uskoen kuitenkin, että se kipinä vielä roihuaa. Kun aika on. Kainuulla on vahva osaaminen, arvokas kulttuuriperintö, jolla on arvoa maailman ruokamarkkinoilla. Menulla tahdon puhua kainuulaisen osaamisen, pienyrittäjyyden ja raaka-ainetuotannon puolesta. Tämä kokonaisuus läpi leikkaa yhdeksän tuottajan makumaailmat. He antoivat ruokamatkailutuotteen kehittämiseen työkalut. Puhtaalla sydämellä ja ylpeydellä esittelen heitä Taste of Kainuu -hengessä.
Kun Helena Petäistö saapui Kainuun kirjamessujen vieraaksi, oikaisin kokkitakkini lipereitä automaattisesti. Ennen haastatteluaan messuilla, hän ehti pysähtymään hetkeksi ja maistelemaan kainuulaisia makuja ja ihastelemaan vaarajonon kauneutta Naapurinvaaran Huvikeskuksen maisemaravintolassa. Kun maailmaa nähnyt, arvostettu kirjailija, kolumnisti ja toimittaja istui mäntyvenelautanen täynnä herkkuja, pidättelin hetken hengitystäni. Hän kirjoitti ruutupaperille jokaisen tarjolla olleen tuotteen nimen, hyvin tarkasti. Hän hullaantui silminnähden makumatkasta, aidoista mauista ja tarinasta sen takana. Haastattelunsa päätteeksi, hän puhui paikalla oleville kuulijoille ruokamatkailun puolesta. Hän innostui kehumaan vuolaasti kainuulaista ruokaa ja raaka-aineita kirjamessujen juontajalle Jan Erolalle. Ja hän lähes tulkoon, vaati meitä jatkamaan kehitystyötä ruokamatkailun eteenpäin viemiseksi, koska tämä on sitä, mitä ulkomaalaiset vierailijat ja kaikki matkailijat haluavat. Näin kerromme heille, keitä me olemme. Ylpeästi kainuulaisia.
Yli sinisten vaarojen –maistelumenu
Kellarin kuohuva
Valkoherukka kuohuvaa Vuokatin viiniltä & mustaherukkaa
Kainuun Aito rönttönen & tatti-kantarellisalaattia L
Lanttuteos & Hamsterin parempaa purkkilihaa L
Sepen ja Valtterin eväskäärö muikusta & porkkanasta L
Rurikin savuahven-punajuuri canapé tervaleivällä L
Katajapikkelöityä kaalisalaattia M, G
Elonkorjuu -lankulla
Tulella paistettua juustoleipää & Tilajuustoa G
Mustikkateoksia L
Juurettaren hillo- ja marmeladilajitelma
Marjaista ruusuhilloa, kuusenkerkkä – lakkahilloa & pihlajanmarja-porkkanamarmeladia M, G
Puolukkahyytelökakkua & Sotkamo- pullaa L
Kahvi / Haudutettu Tsaikan Kainuu –tee
“No, mitä poltat takassa sitten, jos et honkaa, sanoo Hamsteri. – Ei ole mitään niin ihanaa polttopuuta kuin punertava, raikas kelohonka, tervaisin oksin, pihkaisin uurtein. Se syttyy kuin ruuti, se palaa jylisten, se antaa intoa ja polttaa surut pois. Siinä on ihana tuoksu, tuulahdus rannattomalta havumereltä, terveiset suurilta soilta ja vaarojen kupeilta.”
― Veikko Huovinen, Hamsterit
Kirjoittaja
Olen Kaisa Lukkari 46-vuotias sotkamolainen ravintola-alan moniosaaja 27 vuoden työkokemuksella. Toiselta ammatiltani olen myös luonnontuotealan neuvoja ja kouluttaja. Suoritan matkailupalvelualan ammattitutkintoa ja opiskelen parhaillaan oppisopimuksella Sotkamon kunnassa tapahtumatuottajaksi. Olen parhaimmillani tuotekehityksessä ja uusien innovaatioiden työstämisessä ja eteenpäinviemisessä. Paikallisuus, rakkaus juuriin ja perinteisiin näkyy suunnittelutyössäni sekä kädenjäljessäni, niin ruoka- kuin tapahtumatuotannossa. Palan innosta puhua ruokakulttuurista ja sen tuomisesta tähän päivään. Ruokamatkailun kehittäminen on lähellä sydäntäni ja elämäntehtävä. Luonto antaa minulle paljon, pitää jalat tukevasti maassa. Kirjoittaminen on toinen maailmani. Lyriikat, runot ja tarinat ovat elämäni maustesekoitus.
