Kriisiä tulee kriisin perään, mutta miten elintarvikesektori on niihin varautunut? Maailmaa on kohdannut poikkeuksellisen laajat kriisit, joita ei ollut näköpiirissä vielä kaksi ja puoli vuotta sitten. Koronapandemia, maatalouden raju kannattavuuskriisi, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja nyt energiakriisi huolettavat monia kansalaisia ja yrittäjiä. On kuitenkin onni onnettomuudessa, että varautumisen ja riskienhallinnan osaamista ja työkaluja on Suomen elintarvikesektorilla lähdetty määrätietoisesti kehittämään jo ennen nykyisiä kriisejä.
Riskit liittyvät aina jokaiseen tuotantotoimintaan ja mitäänhän ei tuotettaisi, ellei niihin liittyviä riskejä pystyttäisi hallitsemaan. Lisäksi hyötyjen tai mahdollisuuksien täytyisi olla jollain järkevällä ajanjaksolla jotenkin vaivan ja riskien väärti. Riski on seurauksen merkityksen tai vakavuuden ja todennäköisyyden merkityksen suhde. Useimmiten puhutaan negatiivisesta riskivaikutuksesta, jolloin puhutaan riskin vakavuudesta. Aktiivisin riskeihin varautuminen ja näiden hallintaan liittyvä keskustelu keskittyi ennen korona-aikaa ja Ukraina-konfliktia lähinnä sähköturvallisuuteen, kyberturvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uhkiin. Tästäkin pohjatyöstä on ollut hyötyä riskienhallinnan ja varautumisen perustyökalujen soveltamisessa elintarvikeyritysten käyttöön. Meillä on nyt paremmat valmiudet muokata varautumisen ja riskienhallinnan menettelyt tuottamaan ratkaisuja uusiin haasteisiin. Tämä käy hyvin ilmi viime vuosina julkaistusta elintarvikealan varautumista ja huoltovarmuutta käsittelevästä kirjallisuudesta. Tästä on hyvä jatkaa ja hyödyntää aikaisemmista haasteista saadut kokemukset uusien ratkaisukeinojen etsintään.
Ennen Covid-19 pandemiaa Suomessa oli jo käynnistynyt Huoltovarmuusorganisaation (HVO) koordinoima Päivittäistavarakaupan varautumisen kehittämishanke (Kulonen 2021). Koronapandemian puhjettua tehtiin ketterästi selvityksiä pandemian vaikutuksista elintarvikealan pk-sektoriin (Gaia 2021) ja alkutuotannon panosten saatavuuteen (Jansik ym. 2021). Gaia Consulting Oy:n julkaisemasta elintarvikealan pk-yritysten koronaselvityksestä ilmeni, että suhteellisen harva, jos kukaan, elintarvikesektorin pk-yritys oli laatinut kattavasti eri häiriöitä tai riskinäkökulmia sisältävän kokonaisvaltaisen varautumissuunnitelman. Oli saatettu varautua vain tiettyyn ennen koronapandemiaa esiintyneeseen riskilähteeseen yleisesti, kuten vaikkapa lyhyisiin sähkökatkoihin, muutaman päivän keskeytysriskeihin tai kyberturvallisuusriskeihin. Yritysturvallisuusjohtamisen tutkimus- ja neuvontakentässä on kuitenkin jo pitkään työstetty välineitä, joissa sovelletaan eri aloille kokonaisvaltaisempaa turvallisuusjohtamista ja jossa turvallisuusajattelu on mukana kaikilla yrityksen osa-alueilla, esimerkiksi henkilöstön, tuotannon, työturvallisuuden, talouden, tieto/kyber-, ympäristön ja kriisivalmiussuunnittelun alueilla.
Pk-yritykset muodostavat lähes 95 % elintarvikealan yrityskentästä ja näistä lähes 60 % on niin sanottuja muutaman henkilön mikroyrityksiä (Kuva 1).
Elintarvikealan pk-yrityksille luodaan riskien- ja jatkuvuudenhallintatyökaluja
Luonnonvarakeskuksessa on tänä vuonna aloitettu yhteistyössä VTT:n kanssa selvitystyö riskien- ja jatkuvuudenhallintatyökalujen luomiseksi elintarvikealan pk-yrityksille. Selvitystyön tavoitteena on parantaa elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten riskinhallintakykyä ja liiketoiminnallista toimintakykyä. Tärkeää on huomioida miten riskienhallintaa eri elintarvikeyritysympäristöön ja tavoiteisiin nähden kartoitetaan, arvioidaan, hallitaan ja seurataan (Kuva 2). Riskien minimointia ei pidä myöskään unohtaa varautumissuunnittelussa, kun riski on jo toteutunut ja yrityksen toiminnan jatkuvuutta mietitään. Toiminnan uudelleenkäynnistämisen prosessiketjut ja riskiviestintä ovat myös osa riskienhallinnan proseduuria.
Korona-ajan yleisiä selviytymiskeinoja elintarvikeyrityksissä olivat Gaia Consulting Oy:n selvitystyön mukaan henkilöstöresurssien organisointi, taloudelliset puskurit, kohdemarkkinoinnin ja asiakaskunnan hajauttaminen, myyntikanavien monipuolistaminen, tuotekehitys ja toiminnan tehostaminen eli toisin sanoen verkostotalouden laajempi hyödyntäminen ja aktivoituminen. Tämä vaati toimijoilta erityisesti uutta osaamista sähköisten verkkotyökalujen hyödyntämiseksi ja kaupankäynnin järjestämiseksi verkossa.
Jo kyselyyn tai työpajoihin osallistuminen voi antaa yritykselle niiden kaipaamaa tukea varautumissuunnittelun ja riskienhallinnan järjestämiseen omassa yrityksessään. Meneillään olevassa hankkeessa varautumisen ja riskienhallinnan välineitä kerätään ja analysoidaan, jotta ne soveltuisivat elintarvikeyritysten käyttöön. Työn lopputuloksena syntyy myös opasmateriaalia elintarvikealan mikro- ja pk-yrityksille parempaan riskien- ja jatkuvuudenhallintaan. Selvitystyössä järjestetään elintarvikealan pk-yrityksille suunnattu kysely riskienhallinnan ja varautumisen nykytilasta sekä toimintakyvystä mahdollisissa häiriötilanteissa. Luke järjestää vielä tämän vuoden puolella elintarvikeyrityksille suunnatun työpajan 22.11. ja keväällä 2023 esitellään työn tuloksia ja opasmateriaalia toisessa työpajassa.
Lisätietoja selvitystyöstä, kyselystä ja työpajoista voi kysyä Jarkko Leppälältä, etunimi.sukunimi@luke.fi.
Kirjoittajat
Jarkko Leppälä ja Marja Lehto
Luonnonvarakeskus
Kirjoittavat työskentelevät Luonnonvarakeskuksessa (Luke) hankkeessa, jossa selvitetään riskienhallinnan välineitä elintarvikealan mikro- ja pienyritysten varautumissuunnittelun tueksi ja liiketoimintariskien hallitsemiseksi (ET-RH – selvitystyö).
