Suomalaisten elintarvikkeiden vientiä voitaisiin kasvattaa huomattavasti. Viennin käynnistäminen vaatii kuitenkin osaamista. Syksyllä 2018 alkanut Elintarvikeviennin Osaaja -koulutus on suunnattu juuri tähän osaamisen kehittämisen tarpeeseen. Koulutus on suunniteltu pk-yrityksille niiden tarpeet huomioiden. Nyt jo toinen ryhmä on aloittanut koulutuksen; ensimmäinen aloitti syksyllä Mikkelissä ja tammikuussa oli toisen ryhmän vuoro aloittaa viennin saloihin tutustuminen Oulussa.
Tammikuun kirpeässä pakkassäässä aloittanut ryhmä on tavannut jo toisenkin kerran. Ryhmän osallistujien kirjo on laaja. Ryhmässä on osallistujia niin luonnontuotealalta kuin lihantuotannostakin. Onpa ryhmässä osallistujia yrityksistä, jotka jalostavat tuotteita pitkällekin. Esimerkiksi Willimaku-kuohujuomat ovat alkoholittomia kotimaisista luonnonantimista valmistettuja juomia, joiden vientipotentiaalia pohtii Eetu Tikkanen.
– Tavoitteena on lisätä omaa osaamista, vaikka varsinaisiin vientitoimintoihin aika ei riitäkään. On kuitenkin hyvä olla tietoinen asioista, esimerkiksi viennin sudenkuopista, toteaa Eetu Tikkanen omista koulutukselle asettamistaan tavoitteista.
Koulutuksen ovat suunnitelleet ja toteuttavat yhteistyössä neljä ammattikorkeakoulua: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu. Yhdessä toimien on saatu monenlaista näkemystä ja osaamista koulutuksen tärkeiltä aloilta mm. elintarvikealasta ja vientiin liittyvistä liiketoimintaosaamisen alueista. Rahoitus koulutukseen tulee sekä maa- ja metsätalousministeriöltä että osallistuvilta ammattikorkeakouluilta.
Ensimmäinen tapaaminen alkoi katseella tulevaan. Tapaamisessa mietittiin tulevaisuutta ja pohdittiin niitä muutoksia, jotka voivat vaikuttaa elintarvikealan tulevaisuuteen. Asiantuntijana toimi Leena Jokinen, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Samassa tapaamisessa pohdittiin Eeva-Liisa Liljan ja Jukka-Pekka Inkisen johdolla kysynnän trendejä maailmanlaajuisesti ja tiedonhankintaa kohdemarkkinoista. Jonkin verran päivien aikana puhututti myös juuri samaan aikaan olleet Grüne Woche -messut Berliinissä. Niiden todettiin olevan kuluttajamessut, joilla aloittava elintarvikeviejä voisi lähinnä ’haistella’ kuluttajien suhtautumista omiin tuotteisiinsa.
Helmikuussa olikin sitten vuorossa uusi tapaaminen uusine aiheineen: tällä kertaa keskityttiin nimeomaan asiakaslähtöiseen tuotteistamisosaamiseen. Kahden tiukan päivän aikana mietittiin, mitä kaikkea vientiin tarkoitetun elintarvikkeen tuotteistamisprosessissa pitää ottaa huomioon eri kulttuureissa ja erilaisilla markkinoilla. Jo ensimmäinen koulutuspäivä nosti esiin uusia ideoita:
– Aivot jatkoivat pohtimista ja yö jäi lyhyeksi. Ihan uusiakin ideoita syntyi ja pohdittiin niitä Emmin kanssa vielä illalla, sanoo Eetu Tikkanen torstai-illan koulutuksen jälkeen.
Samaan aikaan, kun Oulussa keskusteltiin asiakaslähtöisestä tuotteistamisesta, Mikkelissä oltiin jo ehditty viidenteen lähijaksoon. Aiheena olivat eri markkina-alueiden erityispiirteet, joista päivien aikana keskityttiin erityisesti Ranskan, Saksan, Kiinan, Venäjän ja Japanin elintarvikemarkkinoihin.
Useita lähijaksoja on vielä tulossa, mutta jo tähänkin mennessä koulutus on tarjonnut runsaasti konkreettista tietoa siitä, miten pk-yritykset voivat aloittaa ja kehittää elintarvikevientiään. Lisäksi koulutus tarjoaa loistavan tilaisuuden verkostoitua muiden elintarvikealan toimijoiden kanssa, ja tämä onkin leimannut koulutusta vahvasti. Verkostoitumisen etuja ei voi korostaa liikaa, sillä maailmalla suomalaiset yritykset ovat kovin pieniä globaaleihin toimijoihin verrattuna. Koulutuksen tueksi on perustettu Facebook-ryhmä Elintarvikeviennin Osaaja, johon voi liittyä, vaikka ei osallistuisikaan koulutukseen. Ryhmä on osoittautunut toimivaksi tavaksi jakaa tietoa ja huomioita sekä elintarvikealaan että elintarvikkeiden vientiin liittyvistä asioista.
Sari Alatalo
sari.alatalo@oamk.fi
