Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -hanke järjesti jo toisen kerran yhteistyössä Satakunnan alueen kuntien ja koulujen kanssa lähiruokapäivän 16. lokakuuta. Mukana olivat lähes kaikki Satakunnan alueen kunnat.
Satakunnan alueella järjestettävän lähiruokapäivän ideana on koko alueen kattava teemapäivä, jonka avulla halutaan korostaa kouluruoan merkitystä sekä maakunnan raaka-aineiden ja tuotteiden arvostusta. Päivää järjestävässä hankkeessa on mukana Satakunnan keskeiset elintarvikealan kehittäjäorganisaatiot eli ProAgria Länsi-Suomi, Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Pyhäjärvi-instituutti.
– Lähiruoka koetaan Satakunnassa tärkeänä. Alueella on kuntia, joille lähiruoan suosiminen ja korkean kotimaisuusasteen tavoittelu on arkipäivää. Lähiruokapäivänä toivoimme kuitenkin erityisesti mukaan niitä kuntia, joissa lähiruokaa ei ole tarjolla joka päivä, vaikka sitä haluttaisiinkin suosia, kertoo Anna Kari ProAgria Länsi-Suomesta.
Järjestäminen vaatii yhteistyötä ja ahkeraa viestintää
Jo toisen kerran järjestetty lähiruokapäivä on vakiintunut Satakunnassa lokakuulle, viikkoa ennen syyslomaa.
– Syksyyn ajoittuu muitakin sopivia päivämääriä, joihin lähiruokapäivän voisi yhdistää, kuten Suomalaisen ruoan päivä 4.9. Satakunnan lähiruokapäivässä on kuitenkin kyse erityisesti lähiruoan viemisestä kouluihin, jolloin sopivan ajankohdan löytäminen kuntien ruokapalvelujen kanssa on kaikista tärkeintä, Kari kertoo.
Lähiruokapäivän suunnittelu aloitetaan jo toukokuussa, jolloin kuntien ruokapalvelujen vastaavat kutsutaan koolle. Toukokuu on hyvä hetki varsinkin koulujen ruokapalvelujen osalta, sillä lähestyvä kesä helpottaa keittiöiden työpainetta ja syyskautta ruvetaan jo suunnittelemaan. Kokoontuminen antaa myös mahdollisuuden verkostoitua muiden toimijoiden kanssa.
– Päivän järjestämistä pohditaan yhdessä. Suunnittelupäivässä kunnat saavat myös kertoa hyviä esimerkkejä ja toimintamalleja. Alueen kunnat ovat erikokoisia, joten varsinkin pienemmille kunnille on paljon apua hyviksi koetuista käytännöistä, Kari kertoo.
Suunnittelupäivän lisäksi tarvitaan sopivat yhteyshenkilöt sekä aktiivista viestintää paitsi uutiskirjein, myös soittamalla suoraan eri yhteistyökumppaneille. Ruokapalvelujen ja keittiöiden lisäksi on saatava yhteys myös kouluihin, jotta päivä osataan tiedostaa opetuksessa. Hanke tarjoaa erilaisia materiaaleja, joilla lähiruoka-teemaa voidaan käsitellä kouluympäristössä.
– Meidän tuottamiemme materiaalien lisäksi osallistuneilla kouluilla oli hienoja omia ideoita päivää varten, kuten ruokalan seinällä pyörivä lähiruokavideo ja kyltit joissa kerrotaan mistä päivän raaka-aineet tulevat, Kari iloitsee.
Lähiruoka on oman kunnan näköistä
Vaikka itse lähiruokapäivä sovitaan samalle päivälle, kunnat päättävät itse kuinka se toteutetaan. Saman ruoan saaminen kaikkiin kuntiin ja kouluihin olisi liian haastavaa, varsinkin kun eri kunnat ovat voineet kilpailuttaa erinäisiä osia kouluruoan raaka-aineista. Lähiruokapäivän ideana onkin se, että lähiruokaa tarjotaan kuntakohtaisesti niillä osa-alueilla, joilla se on mahdollista.
– Tärkeää on luottamus meidän toimijoiden välillä. Ruokapalveluiden vastaavat tuntevat oman alueen reunaehdot parhaiten, toteaa Kari.
Tämän vuoden lähiruokapäivänä koululaisten lautasille päätyi muun muassa lihakeittoa Ulvilassa, porkkananappeja Harjavallassa ja kaalilaatikkoa Nakkilassa. Merikarvialla tarjottiin Ylinevan tilan lihasta tehtyä jauhelihakastiketta, Jaakkolan perunafarmin perunoita ja Mustakosken puutarhan tomaatteja.
– Osan päivän tuotteista haimme suoraan tuottajilta ja jaoimme tarvikkeet kolmeen valmistuskeittiöömme. Tarjosimme lähiruokapäivän ateriakokonaisuudet lapsille, opiskelijoille, henkilöstöruokailijoille, vanhuspalveluiden asiakkaille sekä muille asiakasryhmillemme. Päivästä jäi hyvät muistot ja olemme varmasti mukana tulevissakin lähiruokapäivissä, kertoo Merikarvian kunnan palvelupäällikkö Ritva Myllyviita.
Eurajoen kunnassa lähiruoka on arkipäivää, 70 % ruokapalvelussa käytetyistä elintarvikkeista on jo lähiruokaa. Erityinen lähiruokapäivä auttaa kuitenkin ruokapalveluiden asiakkaita tiedostamaan entistä paremmin mistä lähiruoka tulee.
– Toivon että päivä lisää arvostusta oman alueen tuotantoa kohtaan. Meillä on paljon paikallista tuotantoa, jota haluamme suosia, kertoo Eurajoen kunnan ruokapalveluesimies Sirpa Virtanen.
Koululaisten innostunut vastaanotto: ”Montako saa ottaa?”
Itse teemapäivänä hanketoimijat myös jalkautuivat eri puolille Satakuntaa seuraamaan päivän menoa ja keräämään tarinoita lähiruoasta ja ruokailuista eri kunnissa.
– On hienoa, että meitä on monta toimijaa jakamassa pottia, eli pääsemme fyysisesti eri puolille Satakuntaa sekä ennen tapahtumapäivää että sen aikana, Kari painottaa.
Koululounas on nopeasti ohi ja sen aikana henkilökunta ei välttämättä ehdi tehdä mitään ylimääräistä, kuten ottaa valokuvia. Karin mielestä on kuitenkin ihanaa päästä paikan päälle katsomaan, kun pienet ihmiset syövät lähiruokaa.
– Erityisesti lämmittää tietysti oppilaiden innostus ruokaa kohtaan. Kun olin paikalla kuvaamassa, eräskin poikaporukka hakkasi tarjottimia linjastolla ja hihkui iloisena, että ”Montako saa ottaa?”, Kari kertoo iloisesti.
Päivä näkyi somessa myös koulujen, kuntien ja ruokapalveluiden henkilökuntien ansiosta. Karia ilahduttaa erityisesti opetushenkilökuntien lähteminen mukaan. Kouluruokailulla kun on suuri merkitys lasten ruokailutottumuksiin.
– Oli hienoa olla taas mukana järjestäjänä. Lähiruoka kiinnostaa ihmisiä laajasti ja sen syöminen on elämys. On mahtavaa, että siitä on innostunut kanssamme niin suuri joukko kuntia Satakunnassa. Saimme hyvää palautetta ja erinomaisia toiveita taas ensi vuoden päivää varten, Kari kertoo tyytyväisenä.
Lisätietoja lähiruokapäivästä ja Suomi syö Satakunnasta -hankkeesta sekä erilaisia materiaaleja löytyy osoitteesta: www.siksesparasta.fi/
Teksti Ellinoora Havaste
Kuvat Anna Kari
