Oman tilan ovet kannattaa välillä avata asiakkaille, sillä se mikä on sinulle aivan arkista, voi olla upea maaseutuelämys toiselle. Tilatapahtumissa on mahdollisuus muun muassa tavata omia ja uusia asiakkaita, myydä tuotteita tai tarjota elämyksiä sekä ennen kaikkea tuottaa paljon iloa.
Tapahtumien järjestämiseen ei ole yhtä ainoaa vaihtoehtoa, vaan toteutus on hyvä mitoittaa omien toiveiden ja jaksamisen mukaan. Myös yhteistyölle voi olla paikkansa tapahtumissa, oli se sitten järjestämisessä, markkinoinnissa tai vain tilatapahtumien ideoinnissa.
Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja Turun kaupungin Food Hub -hanke järjesti valtakunnalliseen Lähiruokapäivään liittyvän preppausinfon 16. elokuuta, jossa musiikkifestivaaleja tuottanut luova tuottaja Annakaisa Anttila, Uusitalon tilan Sinikka ja Jukka Tuominen sekä Herrakunnan Lampaan Sari Jaakola kertoivat omista näkökulmistaan vinkkejä ja kokemuksia kiinnostavan kuluttajatapahtuman järjestämiseen tiloilla.
Uusitalon tilan suuret tapahtumat tehdään itse, mutta talkoolaiset ovat korvaamaton apu
Sinikka ja Jukka Tuominen ovat järjestäneet Uusitalon tilalla Liedossa erilaisia tapahtumia sekä muun muassa koulu- ja päiväkotiyhteistyötä jo 20 vuoden ajan. Vuoden päätapahtuma on elokuun viimeisenä lauantaina järjestettävä maatilapäivä. Markkinointia tapahtumista tehdään tilan verkkosivuille ja Facebookiin.
– Tapahtumien koko on kasvanut pikkuhiljaa. Ensimmäisinä vuosina meillä oli 50-70 kävijää, nykyään jopa viisi tuhatta, Tuomiset kertovat.
Elintärkeää varsinkin isoimpien tapahtumien kohdalla on paikallinen virkeä kyläyhdistys. Yhdistyksen kanssa suunnitellaan tapahtumia yhdessä, ja sitä kautta saadaan kymmeniä talkoolaisia pyörittämään päiviä. Tapahtumissa on lisäksi ollut sponsoreina muun muassa pankki, vakuutusyhtiö, meijeri ja jätehuolto.
– Ulkopuolinen apu on tärkeää myös turvallisuuden kannalta. Sammutusvälineet ja paloturvallisuus pitää olla kunnossa. Lisäksi esteettömyys on meille tärkeää, sillä haluamme että kaikki kiinnostuneet voivat osallistua tapahtumiimme, Jukka Tuominen toteaa.
Pääsy tilalle tapahtumapäivinä on ilmaista, kuten myös monenlaiset aktiviteetit. Tilalla on ollut esimerkiksi olkipaaleista koottu pomppulinna, polkutraktoreita ja minikaivinkoneita hiekkalaatikolla sekä mahdollisuus syöttää tilan lehmiä heinällä päivän aikana.
– Lahjoitamme myös osan päivän tuotoista paikalliseen vapaaehtoistyöhön, kertoo Sinikka Tuominen.
Tilamyymälässä on tapahtumapäivien aikana omien tuotteiden lisäksi myynnissä muiden lähituottajien tuotteita. Elämyksiä kävijöille ovat taas erityisesti pihalla paistetut muurikkaletut, poniratsastus sekä traktorisafari, jossa tilan tiluksia pääsee ihmettelemään traktorin vetämässä kärryssä.
Tuomisilla on myös selkeä vinkki nykypäivän tapahtumiin, mitä ei sovi sivuuttaa.
– Korttimaksu tai Mobilepay -maksumahdollisuus on todella tärkeää! Kaupat jäävät tekemättä, jos vain käteinen käy.
Herrakunnan Lammas tekee ihmisenkokoisia tapahtumia
Sari Jaakolan ja Jaakko Jussilan tilalla Salossa myydään tilan tuotteita ainoastaan suoraan, mistä johtuen tapahtumajärjestäminen on selkeä osa tilan toimintaa. Tapahtumat järjestetään ensisijaisesti tilan kahden omistajan voimin, joskus mukana on auttamassa tuttava tai pari.
– Tavoitamme tapahtumilla paljon asiakkaita, mikä tarkoittaa meille satoja ihmisiä per tapahtuma. Tilan kaikkia nurkkia ei kuitenkaan puunata täydelliseksi, vaan aitous on osa meidän tapahtumiamme. Haluamme näyttää ihmisille, minkälaista tilalla todella on ja lisätä heidän tietouttaan ruoantuotannosta, Jaakola summaa.
Tapahtumia järjestetään myös vain silloin, kun tilan muut toimet sen sallivat. Toden teolla tapahtuma-aika alkaa syyskaritsoinnista, jolloin tilalla pidetään Karitsankirmaus, ja se jatkuu erilaisin makkaranpaistoilloin ja joulutapahtumin. Yksinkertaisimmillaan tilalla on lampolan ovet auki ja mahdollisuus syödä omia eväitä tunnelmallisesti nuotion ääressä. Kesällä taas on mahdollista lähteä laidunpiknikille lampaiden sekaan. Tärkeitä ovat myös lähituottajatapahtumat, jolloin muut alueen lähituottajat tulevat tilalle omine tuotteineen.
Tapahtumista ilmoitetaan Herrakunnan Lampaan somekanavissa ja nettisivuilla sekä Facebookin puskaradio-ryhmissä. Napakka ilmoitus paikallislehteen toimii myös hyvin – varsinkin, jos sen tekee isompiin tapahtumiin yhdessä muiden tuottajien kanssa ja pystyy jakamaan mainoskulut.
Itselle sopivan kokoisen tapahtuman järjestäminen on syytä miettiä tarkkaan. Liian suuri tapahtuma voi jäädä toteutumatta ja liian pieni tapahtuma voi olla itselle pettymys. Tärkeää onkin tapahtumaa viestiessä olla selkeä siitä, mitä on järjestämässä.
– Meille tärkeää on, että tilan ja lampolan ovet ovat auki ja kävijöille jää sellainen olo, että meille on kiva tulla. Hullutkin ideat ovat hyviä tapahtumiin, mutta myös tavallisuus riittää. Monelle kävijälle pääsy navettaan tai lampolaan on jo iso ja tärkeä elämys, Sari Jaakola tiivistää.
Jaakolan vinkki helppoon, itseohjautuvaan tapahtumaohjelmaan ovat erilaiset askartelupajat, jotka ovat aina lapsikävijöiden suosiossa. Ja siinä missä eläimet ovat aina plussaa kaikenikäisille kävijöille, myös kasvitiloilla on hyviä mahdollisuuksia erityisohjelmaan.
– Omien kasvisten nosto pellosta ja niistä paikan päällä ruoan tekeminen voisi olla ihana ohjelma, Jaakola vinkkaa.
Perusasiat kuntoon ja rohkeasti kokeilemaan jotain uutta
Kesärauha-musiikkitapahtumaa luotsaava Annakaisa Anttila muistuttaa, että vahva oma innostus auttaa tapahtuman kuin tapahtuman järjestämisessä. Mutta mistä sitä oikein lähteä liikkeelle?
– Käytännön asioiden läpikäymiseksi on hyvä käydä läpi erilaisia skenaarioita ihan ajatuksen tasolla. Miten kävijä saapuu, mitä hän tapahtumassa tekee ja kokee, missä hän voi käydä syömässä ja vessassa, miten hän saa ostettua erilaisia tuotteita?, Anttila luettelee keskeisiä kysymyksiä.
Monissa tapahtumissa kynnyskysymys on istuinpaikkojen mietintä sekä varautuminen vaihteleviin sääolosuhteisiin, varsinkin mikäli tapahtumassa on tarkoitus käyttää ulkotiloja. Sääolosuhteiden mukaan vaihtuu myös kulutuskäyttäytyminen. Viileämpänä päivänä ostetaan enemmän kahvia, aurinkoisella säällä jäätelö ja kylmät juomat menevät paremmin. Lisäksi maksuton vesipiste, toimivat wc-tilat sekä paikka kulkuvälineille on tärkeää suunnitella ja mitoittaa oikein, oman tapahtuman kokoon sopiviksi.
– Olen itse kotoisin viljely- ja majoitustoimintaa tekevältä maatilalta Kokemäeltä. Kotitilallani Anttilan Tilalla ollaan otettu esimerkiksi pelto käyttöön autojen parkkipaikaksi ja pistetty yksi ihminen liikenneohjaajaksi tapahtuman ajaksi, Anttila kertoo.
Vaikka toimivat perusasiat ovat tapahtumien sujuvuuden kannalta tärkeimpiä lähtökohtia, kehottaa Anttila myös rohkeasti kokeilemaan jotain uutta. Erilaiset tapahtumapäivät ovat mahtava tilaisuus testata uusia tuotteita, palveluita tai käytänteitä ilman että niihin on sitouduttava.
– Mikä voisi olla oman tilan juttu? Kotitilani vanha, käytöstä poistettu traktori on hitti lapsikävijöiden joukossa ja sen kanssa halutaan aina ottaa kuvia. Löytyisikö tilalta vaikka isoäidin vanhalla reseptillä tehty tilaherkku, muistoesine tai erikoiselämys jota tarjota, kuten tilasaunassa vierailu? Tapahtumissakin on syytä kertoa tarinoita ihmisistä ja tilasta, jotka löytyvät tuotteiden takaa, Anttila vinkkaa.
Parasta markkinointia tapahtumille ovat aina onnistuneet tapahtumapäivät, sillä seuraavalla kerralla ihmiset ovat innostuneita tulemaan uudestaan ja parhaimmillaan välittävät sanaa myös muille.
– Palautetta kannattaa kysyä paitsi itse tapahtuman aikana, niin myös jälkikäteen – tai jopa ennakkoon – sosiaalisessa mediassa. Omilta asiakkailta kannattaa esimerkiksi kysyä, millaisia tapahtumia he toivoisivat tilalla järjestettävän, Anttila ehdottaa.
Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja Turun kaupungin Food Hub -hanke toteuttaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaa. Hanketta rahoitetaan Etelä-Suomen Euroopan aluekehitysrahastosta.
Kirjoittaja
Ellinoora Havaste
