Vuonna 1973 perustettu Kiantama Oy tuottaa elintarviketeollisuuteen marjajalosteita eli esimerkiksi pakastemarjoja, vahvoja sokerittomia mehutiivisteitä, pyreitä ja soseita sekä kuivattuja marjatuotteita. Luonnonmarjojen kuten mustikan, puolukan ja karpalon lisäksi yritys jalostaa esimerkiksi herukoita ja tyrniä.
– Suomen mittakaavassa erikoisempaa osaamista meillä on marjoista tehtävistä kuivatuotteista eli rouheista, jauheista ja muista. Marjojen kuivaukseen meillä on kokonaan erilliset tuotantotilat, kertoo laatu- ja vastuullisuuspäällikkö Riitta Ryyti.
Marjakuivureiden lisäksi Kiantamalla on erillinen kuivuri sivuvirtojen hyödyntämiseen; mehu- ja pyreetuotteiden jalostuksessa Kiantamalla syntyy niin sanottuja siemenkakkuja eli jalostusprosessista ylijääneitä marjojen siemeniä ja kuoriosia. Kuivurilla tästä jakeesta saadaan erikseen eroteltua marjan siemenet ja kuoriosat, eli niin kutsuttu marjakuitu.
Kiantama on tällä hetkellä tiettävästi ainoa yritys Suomessa, joka tekee tämän kaltaista marjajalostuksen sivuvirtojen kuivausjalostusta merkittävässä määrin. Sen vuoksi sitä tehdään omien raaka-aineiden lisäksi rahtityönä muille alan toimijoille.
Siemenistä saadaan hienoja marjansiemenöljyjä ja marjakuitujen hyvät ominaisuudet otetaan talteen
– Pääosa sivuvirtajalostuksesta syntyvästä marjansiemenraaka-aineesta menee tällä hetkellä eteenpäin käyttöön ilman mitään ongelmia. Meiltä ne toimitetaan Torniossa sijaitsevalle Aromtech Oy:lle, joka uuttaa siemenistä marjansiemenöljyjä, Ryyti kertoo.
Lopputuloksena saatua siemenöljyä hyödynnetään sekä Aromtechin omassa tuotannossa, kuten ravintolisäkapseleissa, että myydään eteenpäin muille toimijoille. Ravintolisäteollisuuden lisäksi esimerkiksi kosmetiikkateollisuus käyttää marjansiemenöljyjä erilaisissa tuotesovelluksissa.
Siemenkakuista eroteltu marjakuitu menee myös osittain eteenpäin jalostettavaksi, mutta sen osalta kasvulle olisi yhä varaa.
– Marjakuitua esimerkiksi jauhetaan tai rouhitaan. Vaikka se ei esimerkiksi jauheena täysmarjajauhetta täysin vastaakaan, voidaan sillä tuoda aitoa lisäarvoa elintarvikkeisiin tai esimerkiksi lemmikkieläinrehuun. Kuoriosiin jää vielä merkittävä osa marjojen hyvistä polyfenolisista yhdisteistä, Ryyti selittää.
Toisaalta, erityisesti mustikan puristekakut kiinnostavat myös sellaisenaan esimerkiksi antosyaaniuuttoa tekeviä asiakkaita, jolloin niitä ei tarvitse ensin kuivata.
Sivuvirroista syntyy uusia tuoteinnovaatioita
Kiantaman marjajauheita ja kuivatuista siemenistä Aromtechin uuttamia marjansiemenöljyjä käytetään muun muassa Lumenen kosmetiikkatuotteissa. Sivuvirtojen hyödyntämisestä hyötyy siis useampi toimija samassa ketjussa.
– Osallistuimme samaan tutkimushankkeeseen Lumenen kanssa, jonka kautta löysimme käyttökohteen niin sanotulle marjavedelle. Meidän tuottaessamme marjamehutiivisteitä yhtenä sivuvirtana tuotamme myös kirkasta tislettä, marjavettä, jossa on yhä mukana esimerkiksi marjan tuoksua. Tutkimushankkeessa löysimme sille arvon kosmetiikan raaka-aineena, Ryyti kertoo.
Tutkimushankkeisiin osallistuminen, opinnäytetyöyhteistyö ja viimeisimmän tutkimustiedon seuraaminen ovat tärkeä osa Kiantaman liiketoiminnan kehittämistä. Tällä hetkellä Kiantama tekee aktiivista tutkimusyhteistyötä esimerkiksi Tampereen ja Oulun yliopistojen hankkeissa. Erityisen pitkä yhteistyöhistoria Kiantamalla on Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen kanssa, jonka mukana on oltu monissa eri sivuvirtojen kaupallistamisen edistämiseen tähtäävissä hankkeissa.
– Yhteistyöhankkeet marjoja käyttävien yritysten ja tutkimusosapuolen kanssa ovat hedelmällinen alusta innovaatioiden tekemiseen ja uusien kontaktien löytämiseksi, Ryyti toteaa.
Lisäksi omatoiminen verkostoituminen esimerkiksi messujen kautta sekä oma tiedon levittäminen on tärkeää uusien asiakkaiden ja yhteistyökumppanien löytämiseksi. Oma haasteensa on aina se, että toiminnan täytyy olla myös taloudellisesti kannattavaa. Toisen osapuolen täytyy olla tarpeeksi suuri ja siltä täytyy löytyä riittävästi omaa osaamista ja näkemystä.
– Meillä on hyvinkin laaja valikoima erilaisia jalosteita, joita voimme tuottaa jatkojalostukseen. Hienoa onkin löytää yhteistyökumppaniksi isompia yrityksiä, joiden kanssa rakentaa kiinnostavia uusia yhteistyökuvioita, jotka hyödyttävät myös taloudellisesti meitä molempia, Ryyti tiivistää.
Sivuvirtojen hyödyntäminen on myös kestävää kasvua yritykselle
Uusien sivuvirtojen syntyessä Kiantamalla halutaan lähtökohtaisesti löytää niille heti hyödyntämiskohde. Tuotekehityksessä pohditaan siis jo uusia prosesseja luodessa myös sivuvirroille potentiaalinen käyttökohde, jota kautta niitä voitaisiin tuotteistaa.
– Meillä on tähän pitkät perinteet ja tarvittava teknologiakin ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Uusia haasteita tulee kuitenkin yhä, Ryyti kertoo.
Esimerkiksi poiminnan yhteydessä kerättyjen mustikan lehtien hyödyntämiseen ollaan pohdittu ratkaisuja, sillä raaka-aineena ne kiinnostavat ulkomaillakin. Lehtien erottelu muusta metsänroskasta on kuitenkin haasteellista, ja vaatii sopivan menetelmän kehittämistä. Nyt lehdet palaavat luontoon kompostoinnin kautta, mutta niitä olisi vielä mahdollista hyödyntää raaka-aineena.
Viime vuosina sivuvirtojen hyödyntämiseen oman lisänsä on tuonut kestävyysnäkökulma, eli jätteen ja päästöjen vähentäminen toiminnan kautta, joka kiinnostaa yhteiskunnassa enenevin määrin. Ryyti kokee, että tulevaisuudessa sivuvirtojen kestävyysnäkökulmaa voi varmasti nostaa yhä enemmän esiin, sillä kiinnostus materiaalitehokkuuteen ja kiertotalouteen kasvaa jatkuvasti.
Jalostamisen kehittäminen on kuitenkin ennen kaikkea taloudellisesti järkevää varsinkin alalla, jossa raaka-ainetta on rajallinen määrä – kuten metsämarjoja.
– Yrityksen kasvun kannalta onkin järkevää keskittyä jalostamistoiminnan kehittämiseen ja monipuolisempaan tuotevalikoimaan, jolloin kasvua voi syntyä, vaikka raaka-aineen määrä ei muuttuisikaan. Se auttaa myös siihen, että kaikki toimijat eivät kilpaile samanlaisilla tuotteilla. Vahva yhteistyöverkosto auttaa tässäkin, Ryyti toteaa.
Teksti Ellinoora Havaste
Pääkuva Pihla Liukkonen/Kontrastia
