Hyönteisten kasvatus ja myyminen elintarvikkeena on ollut sallittua Suomessa lokakuusta 2017 lähtien. Hyönteisiä on hyödynnetty ihmisravintona maailmalla jo tuhansien vuosien ajan, mutta länsimaisiin ruokapöytiin hyönteiset vasta tekevät tuloaan. Kuluttajien kiinnostusta hyönteisruokaan on selvitelty jo useammassa tutkimuksessa; suomalaisten on todettu suhtautuvan länsimaalaisittain positiivisesti hyönteisten syömiseen, mutta minkä verran kiinnostusta hyönteisten markkinoille tulo on herättänyt suomalaisissa elintarvike- ja ravintola-alan yrityksissä? Pohjois-Pohjanmaalla asiaa tutkittiin MiniEines – Hyönteisistä einestä ja euroja -hankkeessa, jonka tarkoituksena on hyönteisten alkutuotannon ja jatkojalostuksen edistäminen Pohjois-Pohjanmaalla.
Pohjois-Pohjanmaalla toimivien elintarvike- ja ravintola-alan yritysten hyönteisraaka-aineen hyödyntämiseen liittyvää kiinnostusta, valmiuksia ja tiedontarpeita selvitettiin verkkokyselyn ja puhelinhaastattelujen avulla. Kyselyyn saatiin yhteensä 13 vastausta ja haastateltuja yrityksiä oli kaikkiaan 10. Tulokset osoittivat, että yritykset suhtautuvat hyönteisraaka-aineen mahdollisuuksiin maltillisen innostuneesti. Kaikkiaan hyönteisistä kiinnostuneiden ja mahdollisesti kiinnostuneiden yritysten osuus vastanneista oli lähes puolet (47 %), joista suhteessa suurempi osa oli ravintoloita kuin muita elintarvikealan yrityksiä. Yleisimmät tiedontarpeet hyönteisraaka-aineen käyttöönottoon liittyen koskivat kannattavuutta ja hintoja sekä saatavuutta ja logistiikkaa. Myös käyttöominaisuuksista, käsittelystä ja valmistustavoista yritykset kaipasivat lisätietoa.
Noin 40 prosenttia vastanneista yrityksistä ilmoitti, että hyönteisten käyttö ei kiinnosta lainkaan ja yleisimmäksi syyksi kerrottiin, ettei aihe tunnu juuri nyt ajankohtaiselta. Hyönteisraaka-aineen ei myöskään koettu tuovan lisäarvoa toiminnalle, jonka lisäksi osa vastanneista yrityksistä piti hyönteisiin liittyviä mielikuvia ja asenteita esteenä. Vastanneista 13 prosenttia ei osannut ottaa kantaa puolesta tai vastaan.
Vastausten positiivisesta vaikutelmasta huolimatta kyselytutkimuksen vastausprosentti oli varsin alhainen: voidaankin pohtia, miten suuri vaikutus kevään 2019 negatiivissävytteisellä uutisoinnilla oli hyönteisraaka-aineen kiinnostavuudelle. Hyönteisbuumina otsikoidun hyönteisten markkinoille tulon jälkeinen kiinnostus jäi odotettua vaisummaksi ja alan kasvu hitaammaksi. Raflaavat otsikot suuren hyönteistehtaan kaatumisesta ja buumin taittumisesta tekivät varmasti oman tehtävänsä ja latistivat yrityksissä uskoa hyönteisten potentiaaliin elintarviketuotannossa.
Kokonaisuutena tutkimuksen tulokset antavat kuitenkin suuntaa hyönteisraaka-aineen tämänhetkisestä potentiaalista Pohjois-Pohjanmaalla ja niiden pohjalta voidaankin kehittää hyönteisistä kiinnostuneiden yritysten valmiuksia kohti raaka-aineen käyttöönottamista tulevaisuudessa. Vaikka hyönteisten läpilyönti suomalaisessa elintarviketuotannossa on vielä tulematta, Pohjois-Pohjanmaan elintarvikealalta löytyy varovaista intoa odottaa oikeaa hetkeä.
Kirjoittajat
Mirjami Hornela, Oulun ammattikorkeakoulun agrologi (AMK) -opiskelija
Marja-Liisa Järvelä Oulun ammattikorkeakoulu
Kaisa Myllykangas, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset
Soila Hiltunen, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset
Mervi Tiermas, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset
