Nurmijärvellä sijaitsevan Krannin tilan juuret ulottuvat aina 1500-luvulle asti, mutta yrittäjäpariskunnan Anne Lukanan ja Olli Lukkarisen tilalla viljellään nykyään luomuna perinteisiä suomalaisia viljelyskasveja, eli kauraa, vehnää, ohraa, ruista ja hernettä. Viljelyn lisäksi tila on kasvattanut toimintaansa voimakkaasti jatkojalostuksen suuntaan.
– Aiemmin vilja myytiin suoraan teollisuuden käyttöön, mutta nykyään suunta on kääntynyt lähes kokonaan! Keskeinen kipinä toimintamme monipuolistumiseen ja kasvuun oli oman kauramyllyn rakentaminen tilalle. Myllyssä tuotetaan muun muassa kahta erilaista täysjyväkaurahiutaletta, jotka sisältävät kauran terveellisen leseen, emäntä Anne Lukana kertoo.
Tilan toimintaa on jaettu eri vastuualueisiin niin, että tilan isännän Olli Lukkarisen nimen alla on maatalousyritys ja viljelystoiminta, kun taas viljatuotteiden jatkojalostus on Lukanan sarkaa. Alun perin jatkojalosteiden myyntiä pilotoitiin maatalousyrityksen nimissä, mutta lopulta oman osakeyhtiön perustaminen oli parempi ratkaisu kasvuhakuista yrittäjäpariskuntaa varten.
Lisäksi Krannin tilalla toimii kesäkahvila ja oma tilapuoti sekä sen eteisestä toimiva noutoboksipalvelu. Yrityksellä on paikallinen työllistävä vaikutus ja yhteistyötä tehdään myös naapurista löytyvän Huunan tilan kanssa, josta Krannin tila ostaa luomuviljaa jatkojalostukseen. Lisäksi yhdessä toimitaan niin viljelyn kuin koneurakoinninkin parissa.
Hankkeista asiantuntevaa ja kustannustehokasta neuvontaa luomuun siirtymiseen ja investointilaskelmiin
Lukana kokee, että omalla yrittäjäpolulla on ollut mukana paljon hyvää asiantuntija-apua eri organisaatioiden ja hankkeiden toimesta, osan kanssa aivan alusta alkaen.
– Olemme saaneet pääsääntöisesti ilmaisia palveluita ja apua esimerkiksi starttirahahakemusten ja jatkorahahakemusten tekoon Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Keukelta. Tärkeää on ollut mahdollisuus osallistua ilmaisiin yrittäjäkoulutuksiin, kuten vuosittain järjestettävään Keuken joka yrittäjän talouskouluun, Lukana kertoo.
Yrittäjälle tärkeät taloustermit käsiteltiin maanläheisessä koulutuksessa näppärästi ja kansankielisesti läpi. Keuken talouskoulutukseen voi osallistua ympäri Suomen, mutta Lukana vinkkaa tutustumaan oman alueen uusyrityskeskuksen tarjontaan. Ne ovat oiva paikka saada neuvoja yrityssuunnitelman tai talouslaskelmien tekemiseen yritystoimintaa suunnitteleville kuin jo yrittäjänä toimivillekin.
Kustannustehokasta neuvontapalvelua erityisesti tilan maataloustoimintaan liittyen on tarjonnut ProAgria Etelä-Suomen Hyvällä yhteistyöllä menestyviä yrityksiä eli HYMY-hanke. Krannin tila aloitti siirtymän luomuun vuonna 2018 ja sai hankkeelta asiantuntija-apua luomusuunnitelman laatimiseen sekä luomujalostuksen ja pakkaamon siirtämiseksi luomuvalvontaan.
– Olemme saaneet apua aina kun olemme sitä tarvinneet. Varmasti olisi voinut lähteä asiaa työstämään näin amatöörinäkin, mutta olen tyytyväinen, että asiat saatiin tehtyä kerralla kuntoon yhdessä. Jatkojalostuspuolen ja pakkaamotoiminnan luomuun siirtymisessä oli meillä suuri työ, sillä jatkojalosteitakin on yli 20 tuotetta ja niistä moni sekoitetuotteita. Konkreettisesti tässä apu tarkoitti esimerkiksi sen kartoittamista, mistä voisimme saada luomulaatuisena hiivaa jalosteisiimme ja miten luomun omavalvonta ja kirjaukset tulee suorittaa oikeaoppisesti, Lukana kertoo.
Hanke tarjosi kullanarvoista apua silloin, kun oman kauramyllyn hankinta tuli tilalla ajankohtaiseksi. HYMY-hanke tarjosi taloudellisia laskelmia myllyinvestointiin ja investointirahoitusten hakuun. Tärkeää tukea myllyinvestointiin saatiin myös EMO Leaderiltä ja asiantuntevia neuvoja toiminnanjohtaja Esko Pietarilta.
– Kauratuotteet olivat silloin jo myydyimpiä jatkojalosteitamme, joten näimme investoinnin järkeväksi – ja sitä se lopulta olikin! Myllyinvestoinnista lähtenyt yhteistyö EMO Leaderin kanssa on ollut sittemmin molemminpuolista heiltä meille tehtyjen tilavierailujen merkeissä. Hankeyhteistyö voikin poikia yllättäviä mahdollisuuksia ja kontakteja, jotka elävät alkuperäisen tarpeen ohi, Lukana pohtii.
Samanhenkisten yrittäjien kanssa on hyvä verkostoitua ja kehittää omaa yritystoimintaa
Akateemisten opintojen aikana Lukanalle ei täysin konkretisoitunut, mitä hyötyä verkostoitumisesta oikein on. Yritysmaailmassa tilanne on kuitenkin täysin toinen, sillä verkostoitumisella on suuri merkitys.
– Parhaimmillaan verkostoituminen tarkoittaa sitä, että yhteystietoluettelostasi löytyy aina taho tai henkilö, jolta saat apua tilanteeseen kuin tilanteeseen. Samalla pääset myös itse olemaan tällainen kontakti toisille. Verkostoituminen tuo myös inspiraatiota ja innostusta omaan tekemiseen sekä tietysti ihan konkreettisia asiakkaita, Lukana toteaa.
Verkostoitumista ja kontaktien löytämistä on edesauttanut muun muassa Laurea-ammattikorkeakoulun Lähiruokaa Uudeltamaalta -hanke. Uudessa jatkohankkeessa Lukana on mukana myös projektityöryhmässä.
Usein kontaktit syntyvät kuitenkin lähtemällä mukaan sellaisiin hankkeisiin, jotka sopivat oman yritystoiminnan kehittämiseen, sillä paikalla on usein myös muita samanhenkisiä yrittäjiä. Vuonna 2018 Lukana lähti mukaan Kasvu Openin Yrityskasvu-valmennusohjelman Keski-Uudenmaan Kasvupolkuun. Kyseessä on alueellinen palvelu yrittäjille, jotka ovat kiinnostuneita oman liiketoiminnan kehittämisestä ja kasvattamisesta.
– Intensiiviseen kahteen päivään kuului oman yritysidean esittely, sparrausta sekä valmennusta. Suosittelen erittäin lämpimästi tätä ilmaista ohjelmaa, sillä saamani asiantuntijaneuvonta oli todella kovaluokkaista. Sain paljon konkreettisia vinkkejä sekä uusia kontakteja. Seuraava Kasvu Open haku on 2022 ja harkitsenkin vakavasti hakevani taas mukaan, mikäli tulossa on ruokapuolen kasvuohjelma, Lukana pohtii.
Tila osallistui myös Laurea-ammattikorkeakoulun ja Keuken järjestämään Tutka-hankkeeseen muutama vuosi sitten. Pienellä osallistumismaksulla pääsi mukaan kasvuhaluisten yritysten sparraukseen, jossa Krannin tilan lisäksi oli mukana noin viisitoista eri kokoista ja eri sektoreilla toimivaa yritystä Keski-Uudeltamaalta. Hankkeessa tehtiin yritysten liiketoiminnan läpivalaisu ja kokonaiskartoitus kehittämiskohteista sekä laadittiin niiden pohjalta kehittämissuunnitelma.
– Minulla suunnitelma keskittyi talous- ja kustannuslaskelmien tekemisen kehittämiseen, sillä koin sen osa-alueen vaativan eniten huomiota, Lukana kertoo.
Hankkeessa järjestettiin viisi ryhmävalmennusta muun muassa palvelumuotoilun ja markkinoinnin sekä brändäyksen parissa. Lukana kiittelee kouluttajien erinomaista substanssiosaamista erityisesti pienyrittäjänäkökulmasta. Jokaisella kerralla työstettiin aihetta oman yritystoiminnan kautta, eli valmennuksissa kehitettiin aina konkreettisesti omaa toimintaa. Tietotaidon lisäksi valmennuksissa oli paljon verkostoitumista yrittäjien välillä, joka loi intoa omaan toimintaan.
Verkostoitumisen ja yrityssparrauksen osalta on Lukanalle jäänyt mieleen myös MTK-Uudenmaan, MTK-Hämeen ja SLC Nylandin Boosti – sparrausta nuorille maaseutuyrittäjille -hanke, joka tarjosi paitsi koulutuksia ja tiedotusapua, niin myös opintomatkan Itävaltaan vuonna 2017. Sen aikana tutustuttiin muun muassa itävaltalaisiin meijeri- ja juustotiloihin, joissa jatkojalostustoiminta on otettu osaksi perinteisen maitotilan toimintaa. Myös tältä matkalta on jäänyt Lukanalle pysyviä kontakteja.
Oppilaitosyhteistyön tuloksena onnistuneita opiskelijaprojekteja, opinnäytetöitä yritystoiminnan kehittämiseksi sekä uusia työntekijöitä
Tilan yritystoiminnan kehittämisessä erittäin tärkeä rooli on ollut oppilaitosyhteistyöllä. Näistä pisimpään käynnissä on ollut Yrityslabra-hanke Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeessa Laurean tradenomiopiskelijoista koostuva opiskelijaryhmä tekee kohdeyritykselle yhden lukukauden kestävän yrityksen toimintaa kehittävän projektin.
– Meillä on ollut kunnia osallistua tähän mukaan jo kaksi kertaa. Osallistuminen maksaa aivan näennäisen hinnan siitä, että tämä opiskelijaryhmä on keskittynyt meidän yritykseemme yhden päivän viikossa usean kuukauden ajan. Opiskelijoilla on myös aivan viimeisin tietotaito alalta. Projektit ovatkin olleet meille todella antoisia, Lukana kertoo tyytyväisenä.
Projekteissa opiskelijat tekivät konkreettista tuotesuunnittelua eli raaka-aine- ja tuotepakkauskartoituksia ja kilpailutusta sekä kehittivät tilan kesäkahvilatoimintaa ja tilavierailukonseptia esimerkiksi tekemällä laskelmia sopivasta hinnoittelusta. Tilalle myös perustettiin Instagram-tili ja Lukana sai neuvoja sen tavoitteelliseen käyttöön. Lisäksi opiskelijat tekivät itse myyntiä ja myynnintehostamista, ja asiakastarpeisiin liittyen tehtiin laaja asiakaskysely, josta opiskelijat tuottivat yhteenvedon ja tulosanalyysin.
– Kyselykin oli meillä vain yhden viikon intensiivinen paukutus. Hioimme tarkkaan sitä, mitkä kysymykset ovat meille tärkeitä ja kysely onnistui yli odotusten. Saimme todella hyvän vastausprosentin, Lukana valottaa.
Lukana pohtii opiskelijaprojektien onnistumiseen vaikuttaneen sen, että hän itse osallistui todella aktiivisesti mukaan. Ohjaajat ja opiskelijat olivat jopa hiukan hämmentyneitä siitä, että hän halusi olla hyvin tiiviisti mukana. Pystyyn pistettiin heti alussa WhatsApp-ryhmä, jonka kautta käytiin keskusteluja ja toimeksiantoja läpi projektin.
– Koen että näissä opiskelijaprojekteissa, ja hankkeissa muutenkin, on paljon kiinni siitä mitä niihin itse annat. Hyvän hyödyn saat antamalla myös itse paljon, Lukana toteaa.
Yksi kehittämistoimenpide, jota opiskelijaryhmä päätyi tilalle ehdottamaan, oli uuden työntekijän palkkaaminen tekemään myyntityötä.
– Tässä päädyimme onnellisesti siihen lopputulokseen, että projektia johtanut opiskelija jäi meille siihen toimeen. Opiskelijayhteistyö on siis myös erinomainen keino löytää työvoimaa ja ennen kaikkea verkostoitua alan tulevien asiantuntijoiden kanssa, Lukana sanoo.
Lisäksi tällä hetkellä Krannin tilalla on töissä kaksikin opiskelijaa, jotka tekevät opinnäytetyötään liittyen nimenomaan yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Toinen opinnäytetyö koskee Krannin tilan kesäkahvilan ja tilapuodin kehittämistä, kun taas toinen liittyy muutaman viikon päästä avattavan verkkokaupan kehittämiseen.
Kehityshaluisen yrityksen kannattaa ehdottomasti etsiä omaan toimintaan sopivia hankemahdollisuuksia
Yrittäjille Lukana vinkkaa, että hankkeita on monenlaisia ja moneen eri tarkoitukseen. Toiset hankkeet keskittyvät suuriin ja vaativiin haasteisiin – kuten pohtimaan sitä, kuinka Suomen maatalouteen saataisiin 500 miljoonaa euroa lisää yrittäjätuloa.
– Noin kaksi, kolme vuotta sitten pääsin osallistumaan Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan kampuksella työpajaan, johon osallistui todella kovia ammattilaisia ihan ministeri Jari Leppää myöten pohtimaan vastausta tämän kaliiberin kysymykseen! Tilaisuus jäi minulle hyvin mieleen siitä, että paikalla oli paljon samanhenkisiä ihmisiä innostuneesti ideoimassa sitä, miten ja millä keinoin maatalouden yrittäjätuloa lisättäisiin ruohonjuuritasolla, Lukana kertoo.
Toiset hankkeet taas keskittyvät tiukkoihin konkreettisiin toimiin, kuten Business Finlandilta haettu ja saatu innovaatioseteli noin vuosi sitten, joka käytettiin Krannin tilan jatkojalosteiden tuotepakkausten ja tuotepakkaussarjojen kehittämiseen.
Hankkeista saatavaa hyötyäkin on monenlaista. Maa- ja metsätalousministeriön Läheltä parempaa -kampanjassa muutama vuosi sitten keskityttiin nostamaan suomalaisen ruoan arvostusta kuluttajien keskuudessa, ja mukana ollut Krannin tila ja kymmenkunta muuta tilaa sai siitä erinomaista imagohyötyä.
– Kampanjaan liittyen tuotettiin ammattimainen video kauran matkasta pellolta pöytään meidän tilallamme, joka yhä näkyy ministeriön sivuilla. Olemme videota käyttäneet ahkerasti myös omassa verkkoviestinnässämme. Saimme myös aivan upeaa näkyvyyttä valtakunnanmediassa, kun sekä Maikkari että Yle tulivat tekemään juttua ysin ja kympin uutisiin kaurabuumista ja kauran kylvöistä meillä, Lukana toteaa.
Ruoantuottajien ja ruokayrittäjien kannattaakin huomioida kentän monipuolisuus ja löytää itselle sopivat mahdollisuudet sekä osallistua hankkeisiin mukaan.
– Osa yrityksistä ei kenties halua enempää, mutta mikäli oma toiminta on yhtään kasvuhakuista ja yrittäjällä on toive yrityksen olevan jossain muussa pisteessä viiden tai kymmenen vuoden päästä, kannattaa avoimin mielin lähteä mukaan hankkeisiin yrityksen koosta riippumatta, Lukana vinkkaa.
Monesti yrittäjää voi askarruttaa hanketyöskentelyn taloudellinen puoli tai käytössä olevat rajalliset aikaresurssit. Lukana kuitenkin vakuuttaa, että taloudelliset resurssit eivät ole este edes yksityisyrittäjälle, sillä osallistumismaksut ovat usein tuotto-panossuhteessa maltillisia ja järkeviä. Ennen kaikkea vaatimuksena on oma innostus ja halu päästä eteenpäin ja jokainen voi osallistua omiin voimavaroihin nähden sopivan kokoiseen projektiin.
Hanketoimijoita Lukana kehottaa pohtimaan erityisesti hankkeiden konkretiaa, sillä se houkuttelee mukaan. Yrittäjä haluaa tietää, mitä osallistumisesta konkreettisesti saa. Syytä on myös kartoittaa herkällä korvalla kohderyhmiä ja tarvetta hankkeelle sekä tehdä kyselyitä siitä, mitä koulutuksia yrittäjät kaipaisivat. Myös palautteen pyytäminen osallistuneilta yrityksiltä kesken hankkeen on suotavaa.
– Hyvä hanke pystyy muuttamaan palautteen perusteella fokustaan ja vastaamaan todelliseen tarpeeseen, Lukana toteaa.
Teksti: Ellinoora Havaste
Kuvat: Anne Lukana
