Usea Suomen maakunta kutsuu itseään ruokamaakunnaksi. Mutta mitkä ovat ne tekijät, jotka tekevät maakunnasta ruokamaakunnan? Yksiselitteinen määrittely on vaikeaa, mutta muutama ruokamaakuntia yhdistävä tekijä voidaan tunnistaa. Numerot kertovat ruoka-alan vahvuudesta. Tilastot kertovat selkeästi, jos ruoka-ala on merkittävä työllistäjä ja yritystulon lähde sekä maakunnan sisäisessä että maakuntien välisessä vertailussa.
Keskeinen ruokamaakuntaa luonnehtiva tekijä on alueeseen liitettävät mielikuvat sekä alueellinen ruoka-alan brändi. Yhteisen tuotemerkin alla voidaan markkinoida alueen elintarvikkeita ja ravintolapalveluita, tai kehittämistoimintaa voidaan koota sateenvarjokäsitteen alle.
Ruokamaakunnaksi itseään kutsuvalla alueella sijaitsee tyypillisesti myös alan tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja koulutuksen toimijoiden verkostoitunut keskittymä. Kehittämisverkostot ja -alustat koordinoivat ja ylläpitävät uusien innovaatioiden syntymistä ja kehittymistä sekä tukevat toiminnallaan alan kasvumahdollisuuksia.
Yhtenä ruokamaakuntaa määrittävänä tekijänä voidaan nähdä myös ruoka-alan alueellinen ja pitkäjänteinen strateginen ohjelma- ja kehittämistyö.
Ruokaprovinssi on aito ruokamaakunta
Edellä mainittujen seikkojen valossa voidaan todeta, että Etelä-Pohjanmaa on aito ruokamaakunta. Maakunta on monipuolinen ruoan tuottaja ja jalostaja sekä merkittävä työllistäjä.
Etelä-Pohjanmaa on jo tunnettu ruoantuotannon maisemastaan eli lakeudesta, ja vähitellen käsite Ruokaprovinssi on yhä useammalle tuttu. Ruokaprovinssimerkki leimaa jo alueella toimivia korkean laadun ja paikallisuuden omaksuneita yrityksiä “meillä päin on tavattu pitää maut kohrillaan” sloganin kautta.
Ruokaprovinssissa tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja koulutustoiminta toimii läheisissä verkostoissa, yhteistyöelimissä ja osittain samojen kattojenkin alla. Ruokateema on läsnä tutkimusryhmien aihevalinnoissa ja koulutusohjelmien painotuksissa. Ruoka-ala näkyy vahvana painotuksena Etelä-Pohjanmaan kehittämisohjelmissa. Maakuntaohjelmassa, maaseutuohjelmassa, matkailustrategiassa, Leader-ohjelmissa ja myös maakuntakeskus Seinäjoen kehittämisstrategiassa ruoka on nostettu vahvasti keskiöön. Tästä syystä myös rahoitusta ohjataan ruokamaakunnan eri osa-alueiden kehittämiseen.
Ruokaprovinssistrategia tehdään porukalla
Ruokaprovinssi tulee saamaan jälleen uuden kehittymissysäyksen eteenpäin, kun vuoden 2022 loppuun mennessä valmistuu Ruokaprovinssistrategia. Se kootaan laajassa yhteistyössä maakunnan ruoka-alan toimijoita ajattelemaan haastaen ja kuluttajia kuunnellen. Nyt jo näyttää siltä, että vaikka keskinkertaista yritetähän, niin priimaa pukkaa myös strategiatyössä!
Strategia kootaan Maaseuturahaston rahoittamalla Ruokaprovinssi 2030 – menestyksen avaimet pellolta pöytään hankkeella, jota toteuttavat tiiviissä yhteistyössä ProAgria Etelä-Pohjanmaa / Maa- ja kotitalousnaiset sekä Seinäjoen Ammattikorkeakoulu.
Kirjoittajat
Elina Huhta, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu
Terhi Välisalo, Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Lähteet:
Suutari,T. , Mellberg S. , & Kurki, S. 8/2020. Matriket – Kohti ruoka-alan kehittämisalustaa. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Raportteja 205.
