Elintarvikeala on ravinnontuotannon, huoltovarmuuden, turvallisuuden ja työllistävyytensä takia tärkeässä asemassa. Alalla on paljon mahdollisuuksia ja viime vuosina on syntynyt monia mielenkiintoisia yrittäjämenestystarinoita. Itsensä työllistämisen yleistyminen on ollut viime vuosien huomattava työelämän trendi, ja noin kaksi kolmasosaa suomalaisista yrittäjistä onkin pienyrittäjiä.
Työelämän muutosvoimat heijastuvat tulevaisuuden yrittäjyyteen
Työterveyslaitoksen teettämän Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -raportin mukaan työelämää ja koko yhteiskuntaa tulee ravistelemaan neljä suurta muutosvoimaa: ajattelu- ja toimintatapojen, väestörakenteen, teknologian sekä ilmaston muutokset.
Nämä tulevat näkymään myös tulevaisuuden yrittämisessä. Ajattelu- ja toimintatapojen muutos näkyy nuorten asenteessa oman työn merkityksellisyyteen. Työn tulee olla omien arvojen ja tavoitteiden mukaista, ei pelkkä tulonlähde. Innostajina nuorille toimivat esimerkiksi yrittäjät, jotka ovat tehneet kiinnostuksen kohteesta tai harrastuksesta itselleen työn. Nuorisobarometri 2019-tutkimuksen mukaan myönteisyys yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut nuorten keskuudessa ja entistä useampi 15–29-vuotias nuori kertoo haluavansa kokeilla yritystoimintaa.
Teknologia ja ilmastonmuutos muuttavat ruoantuotannon tulevaisuutta
Teknologinen muutos tulee myös ruoka-alalle. Osa ruoastamme tullaan jatkossa tuottamaan aivan uusilla tavoilla. Tarvitaan koulutusta ja yhteistyötä, jotta saadaan uusia innovaatioita ja yrittäjähenkisiä nuoria yhteen. Samalla kun teknologia muuttaa ruoka-alaa, avaa se myös uusia mahdollisuuksia yrittäjyyteen. Teknologian mukana tuoma paikkariippumattomuus voi synnyttää uudenlaista liiketoimintaa maaseudulle tai vertikaaliviljelmiä keskelle kaupunkia.
Ilmastonmuutos ja siihen liittyvät haasteet tulevat vaikuttamaan jokaiseen ja sen vaikutus työelämään on monitahoinen. Yritystoiminnassa vastuullisuus nousee kaiken ytimeen. Ilmastonmuutoksen hillitseminen kiinnostaa ja se voi myös luoda uusia yrittämisen mahdollisuuksia. Vihreään talouteen ja kestävän kehityksen arvoihin panostavat tulevaisuuden yrittäjät tulevat pärjäämään muita paremmin.
Mielenkiintoisia yrittäjätarinoita
Uudenmaan ruokasektorin kehittäminen -hanke järjesti syksyllä 2021 Syty Elintarvikeyrittäjyyteen -webinaarin, missä uusimaalaiset ruoka-alan yrittäjät kertoivat yrittäjäpoluistaan. Webinaari keräsi linjoille reilut 90 kuulijaa.
Yrittäjiä yhdistää positiivinen asenne ja se, että vaikeudet pyritään voittamaan. He ovat tehneet muutoksia tarvittaessa toimintaan ja tuotteisiin muun muassa epidemiatilanteen takia.
Kuluttajakontaktin tärkeydestä kertoi Mettä Nordic, joka tuottaa metsän yrteistä kuivattuja tuotteita ja vie Suomea paketissa maailmalle. Yritys on sosiaalisessa mediassa aktiivinen ja ymmärtää sen merkityksen nykypäivänä. Pinoa Foods taas on onnistunut kehittämään mutkien kautta uutta teknologiaa hyödyntävän vertikaaliviljely-yrityksen, mikä tuottaa versoja ja ituja.
Suoramyyntikanavat, kuten REKO-jakelupiirit, tekevät uusien aloitusten ja tuotteiden kokeilun helpoksi pienemmällä riskillä sekä ovat erinomaisia paikkoja kohdata asiakkaita. Mama Mems on maahanmuuttajataustainen yritys, joka tekee tofua ja kevätkääryleitä. Yritys sai alkunsa perustajan äidin kehutusta tofureseptistä, jota kokeiltiin aluksi Ravintolapäivänä ja REKOissa, ja nyt toiminta on menestyksekästä.
Krannin tilan Anne Lukana kertoi, miten ovat monipuolisesti kehittäneet tilaa. Tila on ennakkoluulottomasti monessa mukana, ja he ymmärtävät yhteistyön ja verkostoissa pysymisen tärkeyden.
On tärkeätä tehdä tuotekehitystä yhdessä asiakkaiden kanssa, kuunnella heitä sekä olla joustava. Yrittäjyys on sisukasta pitkän matkan juoksua, mutta erittäin palkitsevaa.
Yrittäjyyskoulutuspilotti
Laurea on ollut mukana useassa ruoka-alan hankkeessa sekä osallistunut valtakunnalliseen kehittämistyöhön Ruokasektorikoordinaatio -ryhmän jäsenenä. Viime vuosien kehittämistyön myötä on noussut esille tarve alan yrittäjyyden tukemiseen ja se, että monella yrityksellä on puute jatkajasta.
Vuoden 2019 opiskelijabarometrissä tuli esille, että kolmasosa korkeakouluopiskelijoista haluaisi yrittäjäksi valmistumisen jälkeen, mutta vain 14% opiskelijoista arvioi korkeakouluopintojen antavan hyvät valmiudet toimia yrittäjänä.
Laurean kehittämistyön tavoitteena on edelleen tukea Uudenmaan alueen yrittäjyyttä sekä yhdistää kaupunki- ja maaseutualueiden yhteistyötä. Lisäksi tavoitteena on nostaa opiskelijoiden osaamista vastuullisesta ruokatuotannosta ja yrittäjyydestä sekä kehittää koulutuspaketti elintarvikeyrittäjyyteen. Näillä toimilla halutaan tukea uusia elintarvikealan innovaatioita sekä uusia ruokatuotteita ja toimintamalleja, nostaa esille menestyneitä yrityksiä ja konsepteja sekä verkottaa opiskelijat ja yrittäjät.
Kirjoittajat ja lisätietoja
Susanna Ahonen-Coly ja Mika Vitikka
Laurea-ammattikorkeakoulu
Uudenmaan ruokasektorin kehittäminen -hankkeen rahoittaja on ELY-keskus ja Euroopan maaseudun kehittämisohjelma. Ajankohtaisia kuulumisia Facebook-sivulla Lähiruokaa Uudeltamaalta.
Lähteet:
Hyvinvointia työstä 2030-luvulla, Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä.
Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019.
Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri 2021.
