Suomalaiset söivät vuonna 2020 keskimäärin 64,1 kg tuoreita vihanneksia henkilöä kohden. Määrään sisältyy sekä kotimaiset, avomaalla ja kasvihuoneessa tuotetut vihannekset sekä tuontivihannekset. Yksistään tomaatin osuus vihannesten kulutuksesta oli 12 kg henkilöä kohden. (Ravintotase, Luke) Luomun ja lähituotannon suosio on kasvussa. Aina ei lähellä tuotettuja vihanneksia ole kuitenkaan saatavilla.
Keskittynyttä tuotantoa
Suomessa tuotettiin vuonna 2020 lähes 185 miljoonaa kiloa avomaavihanneksia eli noin 33 kg asukasta kohden. Tuotanto on keskittynyt muutaman maakunnan alueelle, joilla tuotetaan vihanneksia myös muiden maakuntien tarpeisiin. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa tuotettiin yhteensä yli puolet kotimaisista avomaavihanneksista.
Sen sijaan esimerkiksi Pohjois-Karjalassa tuotettiin avomaavihanneksia 1282 tonnia eli vain alle 8 kiloa pohjoiskarjalaista kohden. Eniten tuotettiin porkkanaa, jonka sato oli 586 tonnia, sekä ruokasipulia, jota saatiin 200 tonnia. Punajuurikasta ja keltajuurikasta korjattiin 50 tonnia.
Vuonna 2020 Pohjois-Karjalassa oli yhteensä 26 avomaavihannesten tuottajaa. Avomaavihanneksia tuotettiin 58:llä hehtaarilla eli keskimäärin tiloilla oli 2,2 hehtaaria avomaavihannesten tuotannossa. (Puutarhatilasto, Luke) Luomuporkkanaa, -sipulia ja -tarhahernettä viljeltiin yhteensä 9,2 hehtaarilla. (Ruokavirasto)
Vaihtoehto vihannesviljelystä
Pohjois-Karjala tunnetaan maitomaakuntana, mutta maidontuotannon vähentyessä peltoa vapautuu muuhun käyttöön. Vihannekset voisivat olla yksi vaihtoehto muiden erikoiskasvien lisäksi, sillä arviolta noin 60 % maakunnan peltolohkoista olisi maalajin puolesta sopivia vihannesten viljelyyn. Turvemaita on vähän, mikä helpottaa ilmastoviisaan viljelykierron suunnittelua. Ilmasto kuitenkin muuttuu, ja se voi mahdollistaa viljelyn monipuolistumisen. Laajemmankin vihannesviljelyn mahdollisuudet ovat herättäneet Pohjois-Karjalassa kiinnostusta, ja niitä selvitetään alueella toimivien kehittämishankkeiden yhteistyössä.
Vihannespeltojen pientareilla
Vierailimme heinäkuussa pohjoiskarjalaisten vihannesviljelijöiden pelloilla. Tapasimme erilaisia yrittäjiä, joista osa on erikoistunut hyvinkin pieneen erikoismarkkinaan, osa viljelee suurempia määriä ja osa on luomussa. Viljelyssä on kaaleja, erilaisia kurpitsoja, tarhahernettä, palsternakkaa, purjo- ja valkosipulia. Myös yrttejä, kuten basilikaa ja viherminttua, tuotettiin avomaalla. Isojakin tuottajia maakunnasta löytyy.
Asko Lamminsalo viljelee ja tuottaa Rääkkylässä porkkanaa, lanttua, kaalia, punajuurta ja palsternakkaa vuosittain 15-20 hehtaarilla.
– Käytännössä peltoa pitää olla paljon enemmän, kertoo Asko Lamminsalo Vihannes Lamminsalo Oy:stä. – Viisivuotisessa viljelykierrossa on mukana viljoja ja nurmi, Lamminsalo jatkaa. Yrityksen omasta kuorimosta vihanneksia toimitetaan keittoerittäin muun muassa Lieksan laatuherkkuun. Vihanneksia kulkee myös Tuoreverkon kautta valtakunnalliseen jakoon ja Jaakkolan elintarviketukun kautta maakuntaan.
Timo Pietarinen viljelee viereisellä lohkolla sipulia.
– Taudit ovat sipulin haasteena, kertoo Pietarinen. Myös markkina luo haasteita. – Tukkuja on vähän ja sesonkiaikaan voi sadolle olla vaikeaa löytää ostaja. Sipulit päätyvät pohjoiskarjalaisille kuluttajille Jaakkolan elintarviketukun kautta, mutta osa myydään myös Vehviläisen yritykseen Kuopioon.
Liperissä Puromäen puutarhalla on parsakaalin korjuu meneillään. Sesonki kestää heinäkuulta lokakuun ensimmäisille pakkasille asti. Parsakaalia viljellään tänä vuonna kahdeksalla hehtaarilla. Yhteensä avomaatuotantoa on kymmenellä hehtaarilla. Viljantuotannosta siirtyminen on tapahtunut asteittain.
– Aloitimme kymmenkunta vuotta sitten porkkanalla. Sitä oli aluksi 60 aaria, kertoo Hanne Kinnunen. Porkkanaa viljellään edelleen, vaikka parsakaali on valikoitunut päätuotantosuunnaksi. Parsakaali menee pääasiassa markkinoille Tuoreverkko Oy:n kautta, mutta muu sato kulkee lyhyempiä reittejä. Tuotteita myydään suoraan tilalta ja toimitetaan torimyyntiin sekä REKO-jakeluun.
Laatua luomusta
Värtsilässä Anne Sulosen valkosipulit alkavat tuleentua. Sulosen luomutilalla viljellään ’Alexandra’ talvilajiketta. Se on osoittautunut erityisen taudinkestäväksi. Valkosipulin viljelyyn ei tarvita suurta alaa, mutta laadukkaan sipulin viljely on pitkälti käsityötä. Kylvö tehdään lokakuussa käsin. Valkosipuli itää keväällä ja sitä harataan juhannukseen asti. Lisäksi kasvustoa on kitkettävä ja poistettava kukinnot. Korjuun aika on heinäkuun lopulla. Kuivauksessa, kauppakunnostuksessa ja uusien siemensipulien valikoinnissa on myös paljon käsityötä.
– Jokainen sipuli käy toistakymmentä kertaa käsissäni, Sulonen laskee. Käsityöllä saa kuitenkin laadukkaan sipulin. – Vuoden sato on myyty jouluun mennessä, kertoo Sulonen. Valkosipuli myydään tapahtumissa, missä tuotteesta saa parhaan hinnan, jopa 25-30 euroa kilolta.
Pikkunupun luomutilan isäntä Pjotr Houtbeckers on tuottanut pohjoiskarjalaisille luomuvihanneksia 1980-luvun puolivälistä asti. Isännän siirryttyä eläkkeelle tilalla tuotetaan vihanneksia enää omaan tarpeeseen. Lajikirjo kuitenkin häkellyttää pellonpientareella kävijän. Viljelmältä löytää muun muassa perunoita, porkkanaa, punajuurta, palsternakkaa, erilaisia kaaleja, kurpitsoja, herneitä, papuja, sipuleita, ja erikoisempiakin yrttejä.
– Pikkunupun pellolla on paksu multakerros, kertoo Houtbeckers. Mullasta ja sen kasvukunnosta on pidetty huolta viherlannoituksen ja kompostoinnin avulla, jossa hyödynnetään kaikki naatit ja rikkakasvit. Kompostiin lisätään myös hevosen lantaa. Rikkakasveja ei juuri pellolla näy.
Kohti tulevaisuutta
Pohjois-Karjalalla on monia mahdollisuuksia kehittyä vihannesmaakunnaksi, mutta monen asian on muututtava ja muutos vaatii suunnitelmallista kehittämistyötä. Vihannesviljelyn aloittaminen edellyttää uutta osaamista ja investointeja. Viljelyn suunnitteluun ja tilojen väliseen yhteistyöhön tarvitaan uusia yhteistyömuotoja, jotta viljelykierrossa olevien vihannesten ja viljojen ketjut saadaan toimiviksi. Vihannesketjun toimivuus voi edellyttää myös uudentyyppistä kone- tai varastoyhteistyötä. Vihannesalan kehitys edellyttää maakuntaan myös uutta jatkojalostusta. Tärkeässä asemassa on myös vihannesmarkkinoiden yhteinen suunnittelu, sopimustuotannon ja jakelukanavien kehittäminen.
Vihanneksia viljelyyn – Pohjois-Karjalan vihannestoimialan kehittämistarveanalyysi on esiselvityshanke, jossa kootaan Pohjois-Karjalan vihannestoimialan kehittämiseen sitoutunut verkosto ja laaditaan suuntaviivat toimialan kehittämiseksi uudella ohjelmakaudella 2021-2028. Lisäksi valmistellaan esiselvityksen pohjalta kehittämishankesuunnitelma.
Vastuullista proteiinia pöytään -hankkeen ensisijainen tavoite on lisätä kasvisproteiinin hyödyntämistä paikallisesti, kannattavasti sekä ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointia tukien. Hankkeessa kehitetään ja levitetään tietoa, kannustetaan toimijoita yhteistyöhön ja luodaan kysyntää paikallisesti tuotetulle proteiinille.
Parasta Rääkkylää -hanke tuo lisäresursseja yritysten ja tilojen liiketoiminnan kehittämisen ja sitä kautta kunnan ja Keski-Karjalan seudun elinkeinoelämän tueksi. Esimerkiksi elintarviketuotannon, luonnontuotteiden ja jatkojalostuksen osalta tavoitteena on saada uusia viljelykasveja viljelyyn, lisätä erikoisviljelykasvien tuotantoa, kehittää uusia jatkojalostustuotteita ja lisätä luomutuotantoa.
Vihannesketjun mahdollisuuksia selvitetään hankeyhteistyössä, jossa on mukana Luonnonvarakeskus (Luke), ProAgria Itä-Suomi / Maa- ja kotitalousnaiset, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI, Riveria ja Itä-Suomen yliopisto. Raportti Pohjois-Karjalan vihannestoimialan kehittämistarpeista on valmistumassa loppuvuodesta 2021.
Elinkeinoa ja liiketoimintaa ruokaketjussa – ELLI-hanke
-
- Elintarvikealan koulutushanke Pohjois-Karjalassa 2020 – 2022.
- Tavoitteena maakunnan ruokaketjun osaamisen, yrittäjyyden ja liiketoiminnan vahvistaminen.
- Erityisenä kohderyhmänä maidon, marjojen, kasvisten ja luonnontuotteiden jatkojalostusalalla toimijat. Hanke edistää alkutuotannon, elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjien verkostoitumista maakunnassa ja valtakunnallisesti.
- Hanke tekee maakunnallista yhteistyötä muiden elintarvike- ja luonnontuotealan hankkeiden kanssa ja koordinoi Pohjois-Karjalan elintarvike- ja luonnontuotealan hanketoimijoiden ryhmää. Ryhmässä mukana yli 20 maakunnan eri organisaatiota/toimijaa.
- Hanke toimii linkkinä Ruokasektorin koordinaatiohankkeen (lähiruoka, luomu, luonnontuotteet) valtakunnallisiin toimijoihin.
- Hallinnoija on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Riveria. Toisena toteuttajana on Itä-Suomen yliopisto.
- Lisätietoja ELLI-hankkeesta ja maakunnan hanketoimijoista löytyy ruokaketjuelli.fi
Kirjoittajat
Susanne Heiska, Kaija Hakala, Anna-Kaisa Jaakkonen, Pirjo Kivijärvi, Maarit Mäki, Terhi Suojala-Ahlfors
Luonnonvarakeskus
Tanja Lamminsalo
Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI
Johanna Rinnekari
ProAgria Itä-Suomi / Maa- ja kotitalousnaiset
