Etelä-Pohjanmaa tunnetaan Ruokaprovinssina, jossa ruoantuotanto ja jalostus työllistävät ja tuovat elinvoimaa koko maakuntaan. Nykykuluttaja kuitenkin odottaa tuotteelta paljon enemmän kuin pelkkää hyvää makua: tuotteiden vastuullisuus ja ilmastovaikutukset kiinnostavat yhä useampaa ja niistä halutaan tietää lisää. Tähän tarpeeseen vastattiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SEAMK) koordinoimassa VHH – Vastuulliset ja vähähiiliset elintarvikkeet -hankkeessa, jossa on kehitetty käytännönläheisiä työkaluja ja toimintamalleja vastuullisuuteen ja vähähiilisyyteen vastaamiseen erityisesti elintarvikealan mikro- ja pk-yrityksille.
Konkreettisia ratkaisuja yritysten arkeen
Hankkeen ytimessä on ollut yritysten elintarvikkeiden vastuullisuuden kehittämistyö. Yritykset ovat saaneet räätälöityä tukea kestävän reseptiikan viimeistelyyn, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja esimerkiksi pakkausten vastuullisuuden tarkasteluun. Markkinointiviestintää on kirkastettu, jotta vastuullisuustyö välittyy asiakkaalle asti ja vältetään viherpesun sudenkuopat.
Yksi onnistuneista esimerkeistä löytyy Kurikasta: Hunaja Hetki Oy uudisti siitepölysuklaansa reseptiä hankkeen avulla yhteistyössä SEAMKin kanssa SEAMK Food Lab-laboratoriossa. Tuotteen raaka-aineiden kotimaisuusasetetta kasvatettiin huomattavasti alkuperäisestä, mm. kaakaovoi korvattiin kotimaisella voilla ja sokeri vaihtui Hunaja Hetken omaan hunajaan. Myös tuotantoprosessi käytiin läpi vaihe vaiheelta hiilijalanjälkilaskennan avulla ja löydettiin sieltä turhia hiilisyöppöjä. Tuloksena syntyi suklaa, joka maistuu hyvältä – ja sopii entistä paremmin vastuullisuutta arvostavan kuluttajan ostoskoriin. Lue tuotekehitysprojektista tarkemmin aiemmasta artikkelista.
Kuluttajapaneelit ja jakelukanavayhteistyö vauhdittavat vastuullisuutta
Elintarvikkeen kokonaiskestävyys muodostuu monen tekijän summana: tuotteen aistinvaraisesta laadusta, vastuullisista raaka-ainevalinnoista, ympäristöystävällisestä pakkauksesta ja selkeistä, luotettavista merkinnöistä, jotka tukevat kuluttajan ostopäätöstä ja helpottavat käyttöä arjessa. Pelkät tekniset ominaisuudet eivät kuitenkaan riitä, jos tuote ei vakuuta asiakasta maullaan.
Siksi kuluttajia on kuunneltu tarkasti: hankkeen järjestämissä kuluttajapaneelitapahtumissa pienet elintarvikeyritykset ovat saaneet suoraa kuluttajapalautetta tuotteidensa mausta, käytettävyydestä, raaka-aineista, pakkausmateriaaleista ja merkintöjen selkeydestä. Esimerkiksi paikallisen artesaanijäätelön kohdalla testattiin, miten raaka-aineiden alkuperä ja pakkaus vaikuttavat kuluttajan mielikuvaan vastuullisuudesta. Tuotteen valmistajalle toimitetut palauteyhteenvedot ovat ohjanneet päätöksiä raaka-aineiden ja pakkausten valinnassa sekä vastuullisuusviestinnän tarkentamisessa. Kuluttajilta saatu palaute on yrityksille kullanarvoista: pienilläkin muutoksilla voidaan parantaa tuotteen kestävyyttä ja houkuttelevuutta ilman, että maku tai käytettävyys kärsii.
Hyväkään tuote ei kuitenkaan myy itse itseään. Hankkeen aikana on panostettu siihen, että tuottajat ja ostajat löytävät toisensa. Erilaisissa tilaisuuksissa yritykset ovat esitelleet vastuullisia tuotteitaan jakelukanaville ja neuvotelleet uusista yhteistyömahdollisuuksista. Etelä-Pohjanmaalle vakiintunut ja hankkeen työnä toteutettu Lähiruokatreffit-tapahtuma on ollut tästä hyvä esimerkki: yritykset eri puolilta maakuntaa ovat esitelleet valikoimiaan ruokakauppiaille ja muille ostajille. Moni yrittäjä on saanut tapahtumasta esiintymisvarmuutta, kehittämisideoita, arvokasta palautetta suoraan ostajilta sekä ennen kaikkea uusia kontakteja jakelukanaviin, kuten vähittäiskauppoihin tai ravintoloihin.
Käytännön työkalu yritysten kestävyyden kehittämiseen
Hankkeessa on kehitetty käytännönläheinen työkalu erityisesti pienille elintarvikeyrityksille, jotta vastuullisuustyö tulisi näkyväksi osaksi arkea ja päivittäisiä toimintatapoja. ”Vastuullinen ja vähähiilinen elintarviketuotanto – tarkistuslista kestävyyden itsearviointiin” auttaa yrityksiä tunnistamaan juuri niiden omaan toimintaan sopivat vastuullisuusteot ja löytämään pieniä, mutta merkittäviä kehityskohteita, joihin on helppo tarttua ilman suuria investointeja.
Tarkistuslista rakentuu neljän käytännön teeman varaan: logistiikka ja varastointi, elintarvikeprosessi, pakkaaminen sekä markkinointiviestintä. Jokaisen teeman kohdalla esitetään selkeitä väittämiä, joiden avulla yritys saa realistisen kuvan nykytilanteestaan ja huomaa nopeasti, missä olisi vielä parantamisen varaa. Erityisen arvokkaita ovat ne kohdat, joissa toimenpide on vain osittain kunnossa – ne paljastavat kehityspotentiaalin, joka usein vaatii vain pieniä muutoksia arjen työhön.
Työkalun taustalla on Lean Gemba -ajattelu: vastuullisuutta tarkastellaan siellä, missä työ todella tehdään – varastossa, tuotantotiloissa tai vaikkapa pakkaamossa. Tarkistuslistaa testattiin viidessä mikroyrityksessä, joissa yhdessä arviointiin yrityksen nykyistä tilannetta ja kehittämisen paikkoja. Useampi yrittäjä kertoi saaneensa listan avulla aivan uusia oivalluksia asioista, joita ei aiemmin ollut pysähdytty pohtimaan. Työkalun etu on siinä, että vastuullisuustyö pysyy koko ajan näkyvissä ja kulkee mukana osana yrityksen jatkuvaa kehittämistä.
Työ jatkuu – materiaalit kaikkien käytössä
Vastuullisuuden ja vähähiilisyyden merkitys kasvaa jatkuvasti, sillä erityisesti tässä teemassa elintarvikealan sääntely kiristyy lähivuosina. Siksi hankkeessa koottu tieto ja tuotetut materiaalit pysyvät yritysten ja kehittäjien hyödynnettävissä myös jatkossa. VHH-tarkistuslista on tallennettu pysyvästi SEAMKin viestintäkanaviin ja Theseukseen, joista ne löytyvät vapaasti käytettävinä. Tarkistuslista on lisäksi ladattavissa Avointen oppimateriaalien kirjastosta, Opin.fi-palveluista sekä Eepee Riihi verkkopalvelusta, joka kokoaa yhteen Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksille suunnattuja työkaluja ja tietoa kestävän kehityksen ja kiertotalouden tueksi. Yritykset voivat palata aineistoihin oman vastuullisuustyön tukena aina tarpeen mukaan, ja uudet hankkeet sekä koulutukset voivat rakentaa niiden pohjalle uusia ratkaisuja vastuullisuuden ja vähähiilisyyden edistämiseksi.
VHH-hanke on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan Ruokaprovinssin vastuullisuutta ja osoittanut, että konkreettiset työkalut ja yhteistyö yritysten ja kuluttajien kesken ovat avain kestävään kasvuun. Hanke päättyy marraskuussa 2025, mutta vastuullisuuden eteen tehtävä työ jatkuu hankkeen jälkeenkin – niin alan yritysten, kehittäjien kuin kuluttajien yhteisvoimin.
Kirjoittaja
Elina Huhta, projektipäällikkö
Seinäjoen ammattikorkeakoulu SEAMK
Kestävät ruokaratkaisut -painoala
Artikkeli on tuotettu osana EU:n osarahoittamaa VHH-hanketta.
Linkit materiaaleihin:
Huhta, E., & Laitila, J. (2025). Vastuullinen ja vähähiilinen elintarviketuotanto – tarkistuslista kestävyyden itsearviointiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
Kuuntele Podcast-esittely vastuullisuuden tarkistuslistasta tästä.
