Oulun ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) toteuttaman RUOKARIIHI – Osaava elintarviketalous Pohjois-Pohjanmaalle -hankkeen yhtenä tavoitteena on esitellä elintarvikealan yrityksille ICT:n ja muiden teknologioiden mahdollisuuksia tuotannon ja liiketoiminnan kehittämisessä. Hanke järjesti 20.–21.11.2019 opintomatkan, jossa pääkohteina olivat tuotannon prosesseissa käytettävä robotiikka, logistiset järjestelmät ja jäljitettävyys.
Mukana opintomatkalla olivat toimitusjohtaja Ville Jaakola ylivieskalaisesta Kotirannan Vihannesjaloste Oy:stä, tuotantopäällikkö Jyrki Lahenius Maustaja Oy:stä Pyhännältä, yrittäjä Teresa Majuri Nevalanmäen marjatilalta Haapavedeltä, yrittäjät Helmi ja Hilla Penttilä kalajokiselta Penttilän Perunatilalta sekä allekirjoittaneet.
Matkan aikana vierailimme Finn Spring Oy:n Toholammin ja Lestijärven toimipaikoissa sekä Atria Oyj:n Seinäjoen toimipaikassa, joissa molemmissa pääsimme kurkistamaan automatisoituihin korkeavarastoihin. Finn Spring Oy:ssä kuulimme lisäksi yrityksen elintarviketurvallisuussertifikaatista, lavaukseen käytettävistä roboteista ja muovilavoihin upotetuista RFID-tunnisteista. Atria Oyj:ssä pääsimme tutustumaan myös osittain automatisoituun sikaleikkaamoon, ja kuulimme tuotannon eräseurannasta ja MES-ajoitusjärjestelmästä. Lisäksi vierailimme yhteistyö- ja solurobotteja edustavassa Robia Oy:ssä Härmässä ja suunnittelutoimisto Huld Oy:ssä Seinäjoella, joka tekee ohjelmisto-, laite- ja tietokantasuunnittelua.
Mikä sai lähtemään mukaan opintomatkalle, ja mitä jäi mieleen?
Opintomatkan jälkeen kerätyn palautteen perusteella matkalle osallistuneilla yrityksillä oli jo ennen matkaa selkeitä tarpeita kehittää toiminnan tehokkuutta ja saada uusia ideoita omaan yritykseensä. Lisäksi yhtenä kannustimena oli verkostoituminen ja vertaisoppiminen. Myös opintomatkan mielenkiintoiset vierailukohteet innostivat lähtemään mukaan.
Osallistujien mieleen jäi erityisesti se, miten paljon teknologia tarjoaa mahdollisuuksia tehostaa toimintaa.
− Avarsi omia ajatuksia, mitä kaikkea nykyään on jo mahdollista tehdä, Teresa Majuri summaa. Esimerkkinä nostettiin robotiikan kehittymisen tuomat uudet mahdollisuudet toistotyön vähentämiseksi sekä laajojen tuotelajitelmien ja pienten kertatoimituserien sovittaminen perinteiseen kustannustehokkaaseen tuotantolinjaan.
Uusia ideoita ja kohtauttamista
Yhtenä opintomatkan tarkoituksena oli, että yritykset saisivat toteuttamiskelpoisia ideoita sovellettavaksi oman yrityksensä toimintaan. Opintomatkan todettiinkin olevan ”iso ideapankki”, joka tuotti uusia oivalluksia ja ituja omannäköisensä ratkaisun rakentamiseksi.
− Erilaisten toimintatapojen näkeminen auttaa tarkastelemaan omaa toimintaa kriittisesti ja eri näkökulmista. Sen myötä syntyy hyviä kehitysideoita, toteavat Helmi ja Hilla Penttilä.
Vaikka minkään yksittäisen sovelluksen, laitteen tai prosessin ei nähty suoraan istuvan nykyisiin tarpeisiin, yritykset saivat ideoita toimintaansa ja ottivat asioita selvitystyön alle. Teresa Majuri kertoi, että pakkaamon toiminnot otettiin tutkimuksen alle, ja että hän pystyy nyt tarkastelemaan objektiivisemmin yrityksen toimintojen nykytilaa ja ajattelemaan uudella tavalla kehittämistoimien suuntaa. Ville Jaakola kertoi puolestaan, että matkan jälkeen selvitettiin yhteistyörobotin käyttöä yrityksen jalostusprosessissa.
Opintomatkalla kokoonnuimme yhteiselle illalliselle Juurella -ravintolaan Seinäjoen keskustassa. Illallisen aikana osallistujilla oli mahdollisuus verkostoitua, kertoa omasta liiketoiminnastaan sekä tutustua toisten yritysten toimintaan. Keskustelu oli vilkasta ja opintomatkalle osallistuneiden yrittäjien ja toimijoiden kohtauttaminen onnistui erinomaisesti. Toisiin tutustuminen oli myös yksi tärkeä syy osallistua opintomatkalle.
− Minua kiinnosti tavata toisia alalla työskenteleviä ihmisiä sekä oppia heidän niin hyvistä kuin huonoistakin kokemuksista, Jyrki Lahenius kertoo.
Opintomatkalle osallistuneiden yritysten edustajat kokivat opintomatkan kokonaisuudessaan erittäin hyödylliseksi ja vierailukohteet kiinnostaviksi. Opintomatkan todettiin olevan hyvä keino vertaisoppimiseen, sillä se konkretisoi, mitä menetelmiä ja teknologiaa elintarvikealalla hyödynnetään, ja millaiset ratkaisut ovat käytössä hyviksi todettuja.
− Tämä oli hyvä, vaikea itse sopia vastaavia vierailuja, Ville Jaakola tiivistää.
Kirjoittajat
Anna-Liisa Välimaa, Luonnonvarakeskus
Päivi Vitikka, Oulun ammattikorkeakoulu
Kirsi Korhonen, Luonnonvarakeskus
