Millä piskuinen Suomi voisi erottautua globaalissa kilpailussa? Millaisina me näyttäydymme kansainvälisen asiakkaan silmissä vai näymmekö edes? Mitä tukea ja toimenpiteitä kaivataan?
Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 ja Ruokasektorin koordinaatiohanke järjestivät helmikuun 9. päivä Suomi-brändillä maailmalle -tilaisuuden, jossa tavoitteena oli haastaa osallistujia kehittämistoimiin ja keskusteluun suomalaisen ruoan ja elintarvikkeiden näkymisestä maailmalla. Tilaisuuteen osallistui laajasti niin eri kansainvälistymisen vaiheissa olevia elintarvike- ja ruokamatkailuyrityksiä kuin alan kehittäjiäkin.
Tilaisuudessa haluttiin lähteä liikkeelle perusteista eli tarjota taustatietoa Suomi-kuvasta ja elintarvikeviennistä, niiden nykytilasta ja uusista mahdollisuuksista. Mukaan saatiin rautainen joukko esiintyjiä ja ohjelman koostamisessa suurena apuna toimi myös maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Kirsi Viljanen, jolla on vuosien rautainen ammattitaito ja näkemys toimialan kehittämisestä sekä nykytilasta.
Asiantuntijapuheenvuorot pureutuivat Suomi-brändiin elintarvikeviennissä sekä olemassa oleviin viennin tukitoimiin
Tilaisuuden avasi Keski-Suomen vt. maakuntajohtaja Pekka Hokkanen. Alustuspuheet Suomi-brändistä elintarvikeviennin näkökulmasta pitivät Laura Kamras ulkoministeriöstä ja Business Finlandin Food from Finland -ohjelmapäällikkö Esa Wrang.
Elintarvikeviennin tukitoimista ja niiden hyödyntämisestä käytännössä kuultiin kolme puheenvuoroa. Sauna from Finland-konseptia esitteli kansainvälisestä markkinoinnista vastaava Satu Freyberg. Fennopromon Hanne Husso kertoi puheenvuorossaan Miit Food Export Talents-rekrytointipalvelusta, joka auttaa löytämään osaavaa työvoimaa vauhdittamaan yritysten pääsyä ulkomaanmarkkinoille. MTK:n Mikaela Vuorisalmi taas esitteli MTK:n RuoKasvu-hankkeen tuottamaa Vientipolkua.
Ruokaviraston Katja Pethman tarjosi omassa puheenvuorossaan eväitä vientivaatimusten selvittämiseen sekä kannusti rohkeasti olemaan suoraan yhteyksissä Ruokaviraston asiantuntijoihin vientiin liittyvien kysymysten kanssa.
Yritysten tarinat ja kokemukset nostivat esiin erikoistumista ja luomua
Asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa kuultiin kotimaisten yritysten olemassaolevasta elintarvikeviennistä tai siihen tähtäävästä toiminnasta.
Marko Hammar valotti varsinkin gluteenittomista leipomotuotteista tunnetun Moilas Oy:n kasvutarinaa, joka lähti liikkeelle pienestä kotikeittiöstä jatkuen uusiin leipomoinvestointeihin, ja nykyään toiminta on maailmanlaajuista. Erikoistumalla gluteenittomiin tuotteisiin Moilas on ollut Euroopan mittakaavassa edelläkävijä. Asema on saavutettu määrätietoisella tuotekehitystyöllä, yhteistyökumppaneiden ja kanavien etsimisellä, näkyvyydellä messuilla ja erilaisissa markkinointitilaisuuksissa sekä henkilökohtaisilla liikesuhteilla.
Simo Larmo Birkkalan tilalta kertoi suomalaisen luomuspeltin maailmanvalloituksesta. Birkkalan tila on erikoistunut luomuspeltin tuotantoon jo yli 20 vuoden ajan ja valmistaa monenlaisia spelttituotteita myös vientimarkkinoille. Larmon mukaan luomu on se sertifikaatti, joka maailmalla tunnetaan ja johon luotetaan. Tuotteiden näkyminen kansainvälisillä messuilla ja kanavissa on erityisen tärkeää, esimerkkinä Larmo nosti Berliinin Grüne Wochen 2019 Suomen osaston. Etukäteen sovitut esittelyt potentiaalisille ostajatahoille ja ammattilaisille kohdennettu pienempi myyntinäyttely mahdollistivat tuote-esittelyt ja markkinoinnin suoraan tietyille kaupoille ja ravintoloille. Näissä esittelyissä erityisen tärkeää olivat henkilökohtaisen luottamuksen ja suhteen luominen sekä myös saksan kielitaito.
Luonnonkasvituotteita ihmisille ja eläimille tuottava Crenoco tähtää Visa Törmälän mukaan kansainvälisen kaupan kasvuun jopa villejä ajatuksia hyödyntäen. Myös Crenoco on panostanut alusta asti luomuun ja luottaa siihen brändinä. Tärkeänä osa-alueena Törmälä nosti esiin tuotteiden pakkaukset, joista Crenocolla halutaan tehdä visuaalisesti informatiivisia ja oikeanlaista mielikuvaa tukevia. Törmälän toiveissa on myös löytää lisää kotimaisia valmistajia, joilla on horisontaalista osaamista ympäristöystävällisistä pakkauksista. Crenocoa vauhdittaa myös yrittäjien vahva digiosaaminen ja verkostot: verkkokaupan avautuminen, ruoanvalmistusvideoiden tuottaminen ja osallistuminen paikallisiin REKO-jakeluihin.
Tuotemerkeillä lisäarvoa, vinkkejä vientiin Yhdysvaltain markkinoille
Erilaisen tulokulman elintarvikevientiin tarjoili puolestaan Anne Ossi, Taito Itä-Suomi ry:n toiminnanjohtaja ja Taito Myymälät Oy:n puheenjohtaja. Alustuksessa kuultiin D.O.Saimaa -tuotemerkin taustasta, kriteeristöstä ja käytöstä. Merkki on aiemmin ollut vain elintarvikkeille, mutta sitä tullaan laajentamaan myös design- ja lahjatavaratuotteisiin.
Elintarvikeviennissä erilaiset laatumerkit ja sertifikaatit puolustavat hyvin paikkaansa – niitä ei vain ole totuttu suomalaisessa elintarvikkeiden markkinoinnissa juurikaan hyödyntämään. Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa matkakohteissa tarjottavat raaka-aineet ja tuotteet tehdään todella usein näkyviksi EU:n nimisuojamerkein. Niillä luodaan kuluttajatunnettuutta ja yritykselle tai tuotteelle lisäarvoa.
Suomen konsulaatissa local advisorina toimiva Minna Paakkunainen esitteli Suomi-brändiä ja suomalaisten elintarvikkeiden näkyvyyttä Yhdysvalloissa ruohonjuuritasolla yksityisenä, paikallisena suomalaisena. Minnan puheenvuoroon sisältyneiden videopätkien myötä päästiin myös vilkaisemaan paikallisen supermarketin tarjontaan. Klassisten suomalaisten tuotteiden, kuten ruisleivän ja karjalanpiirakoiden, lisäksi potentiaalisina vaihtoehtoina vientituotteiksi Paakkunainen nosti terveystrendejä mukailevat tuotteet ja luomun.
Alustus nosti tuntuvasti esiin sen, miten tärkeää on tuntea kohderyhmänsä ja se kenelle aikoo tuotteitaan myydä. On äärimmäisen tärkeää saada tutkittua tietoa paikallisista kulutustottumuksista, ostokäyttäytymisestä, hintatasosta ja muun muassa pakkausten koosta sekä designista. Yrityksenä olisi paras päästä itse tutustumaan paikan päälle, tai vähintään lähettää paikalle joku, joka pystyy luotettavasti kokoamaan ja keräämään edellä mainittuja perustietoja.
Yhteistyö oli päivän sana
Webinaariosuuden jälkeen tilaisuuden osallistujat jaettiin noin viiden hengen breakout-roomeihin, joissa keskusteltiin jo aamun avauksen yhteydessä annetuista kysymyksistä. Osallistujilla oli mahdollisuus kommentoida ja kirjata ajatuksiaan koko tilaisuuden ajan padlet-pohjaan.
Työpajassa pohdittiin, miten Suomen ruokabrändiä voisi monipuolistaa ja millaisia uusia näkökulmia voisi nostaa esiin sekä millaisia toimenpiteitä ruokaviennin tukemiseksi tarvitaan.
Tilaisuus osoitti vahvasti, että verkostoissa on voimaa. Verkostoyhteistyö maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti on polku myös elintarvikeviennin kasvuun. Lisäksi viranomaisyhteistyö ja säädöksien tuntemus on tärkeää.
Onnistunut vienti vaatii kuitenkin myös markkinoiden tuntemusta, eli kuluttajaa on kuunneltava ja tuotteen on tarjottava ratkaisuja hänen tarpeisiinsa. Nykymaailmassa on huomioitava myös markkinoinnin kanavien moninaisuus ja uusiutuminen. Mutta ennen kaikkea tarvitaan laadukkaita raaka-aineita, kuluttajalähtöistä tuotekehitystä ja jalostusta sekä viennin tukitoimia.
Tilaisuutta juontaneen Anni-Mari Syväniemen sanoin; Suomi on upea ruokamaa! Suomalaisella elintarvikeviennillä on siis paljon annettavaa maailmalle.
>> Materiaalit tilaisuudesta on nähtävissä aitomaaseutu.fi ja aitojamakuja.fi -sivustoilla.
>> Kaikki padlet-kirjaukset näkyivät reaaliajassa osallistujille. Tutustu työpajan tuotoksiin.
Teksti
Leena Pölkki ja Ellinoora Havaste
Kuvat
Pekka Rötkönen ja Julia Kivelä
