Maakunnista

Rotinat 2.0 – Saimaan makuja lahjaksi, tuliaisiksi ja omaan arkeen

Tuhatvuotinen säräperinne on saanut uuden elämän Säräpirtti Kippurasarven Yön yli särä-kuivalihatuotteissa. Kuva Säräpirtti.
318Lukenut

Saimaan ruokalahjat yhdistävät perinteet, paikallisuuden ja elämyksen. Ne eivät ole pelkkiä herkkuja, vaan tarinoita tekijöistä, luonnosta ja alueen kulttuurista. Rotinaperinteestä nykypäivään kantautuvat makuelämykset sopivat lahjaksi, tuliaiseksi tai arjen piristykseksi. Samalla ne tukevat pientuottajia, kestävää matkailua ja aluetaloutta.

Rotinoista ruokalahjoihin

Jo parisataa vuotta sitten suomalaisella maaseudulla oli tapana viedä vastasyntyneen kotiin kori, jossa oli leipää, voita, kalaa tai pullapitko. Tätä lahjaperinnettä kutsuttiin rotinoiksi, ja se kuvasi yhteisön huolenpitoa ja yhteenkuuluvuutta. Perinne elää edelleen ruokalahjoissa, jotka voivat olla tuliainen ystävälle, herkku omaan kotiin, lisä kotivarastoon tai mökkireissun kruunu.

Kotimaisissa ruokalahjoissa korostuvat lapsuuden maut ja perinteiset herkut, esimerkiksi kalakukko, karjalanpiirakat ja talkkuna. Ruokalahjat mielletään kuitenkin monesti pääasiassa ulkomailta tuoduiksi matkamuistoiksi, kuten hunajaksi Kreikasta, oliiviöljyksi Italiasta tai viiniksi Ranskasta. Kotimaiset vaihtoehdot koetaan usein arkisiksi tuotteiksi eikä niitä ajatella lahjoina, vaikka ne ovat monipuolisia, elämyksellisiä ja helposti saatavilla omasta kotikaupungista.

Tiettävästi Euroopan ainoa voikukkapesto valmistuu Punkaharjulla. Kuva Cafe Rantakivi.

Pientuottajien keskuudessa on onneksi herätty huomaamaan, että oma, arkiselta tuntuva tuote voikin kantaa lahjan arvoa. Monelle ajatus on uusi, mutta innostava:

“En ollut ajatellutkaan, että myös minun tuotteeni voisi olla lahja. Ei lahja sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta esimerkiksi mökillehän se olisi erinomainen tuliainen.” Ruokalahjamessuille osallistuva yrittäjä.

Inspiraatiota perinteistä

Menneisyyden ruokaperinteet tarjoavat yhä inspiraatiota nykypäivän ruokalahjoihin. Perinteiset reseptit, paikalliset raaka-aineet ja käsityötaito voidaan mukauttaa nykykuluttajan tarpeisiin. Lemiläisen Säräpirtin Yön yli särä on oivallinen esimerkki siitä, miten perinteinen juhla-ateria on sovitettu nykyaikaan: käsityönä puukaukalossa leivinuunissa valmistettu särä on saatavilla myös kuivalihana, mikä tekee siitä helposti hyödynnettävän arjessa ja myös mainion ruokamatkamuiston.

Koskijärven Villitilan Pettuinen metsämysli puolestaan yhdistää metsien luonnonraaka-aineet perinteiseen osaamiseen ja nykyaikaiseen innovaatioon. Historiallisesti selviytymisravintona tunnettu pettu on saanut uuden roolin ravinteikkaana raaka-aineena, jossa männyn pettu, kuusenkerkät ja koivun lehdet tuovat tuotteeseen Saimaan metsien omaleimaisen aromin.

Koskijärven Villitila ammentaa tuotteensa metsistä.

Paikalliset ruokatuliaiset – merkitystä, makua ja elämyksiä

Ruokalahjan arvo syntyy yhdistelmästä käytännöllisyyttä, aitoutta ja elämyksellisyyttä. Sen tulee olla lahja, jota vastaanottaja todella arvostaa ja käyttää. Lahja, joka tuo iloa arkeen tai juhlaan. Pakkaus ja visuaalinen ilme kertovat tarinaa ja tekevät lahjasta houkuttelevan. Pieneen pakkaukseen pakattu tuote kulkee vaivattomasti mukana, ja selkeä esteettinen ulkoasu viimeistelee kokonaisuuden.

Saimaan pientuottajien tuotteet tarjoavat makumatkan alueen ainutlaatuisiin makuihin ja tarinoihin. Valikoimaan kuuluvat makeat marjahillot ja hunaja, suolaiset savukalatuotteet järvikaloista, laadukkaat lihatuotteet sekä raikkaat alkoholittomat juomat. Erityisen kiehtovia ovat esimerkiksi Punkaharjulla valmistetut voikukkatuotteet, Järvi-Suomen vastuullisesti pyydetyt järvikalatuotteet ja Heilukankaan tyrnituotteet. Tuotteissa yhdistyvät paikallisuus, laatu ja tarinallisuus.

Heilukankaan tyrnituotteet valmistuvat käsityönä Mäntyharjulla. Tuotteet palkittiin Suomen ruokalahjakilpailussa parhaana lahjapakkauksena. Kuva Heilukankaan tyrni.

Saimaan alue hurmaa monipuolisella ruokalahjatarjonnallaan, mutta myös uusia mahdollisuuksia etsitään jatkuvasti. Erityistä potentiaalia nähdään pihlaja- ja katajanmarjatuotteissa sekä villiyrteissä. Myös kuivattu leipäjuuri ruisleivän leivontaan voisi tarjota matkailijoille ainutlaatuisen tuliaisen. Alueen makuja kannattaisi esitellä houkuttelevasti monipuolisissa lahjapaketeissa ja yhtenäisillä verkkosivuilla, jotka kokoaisivat parhaat elämykset yhteen ja mahdollistaisivat tuotteiden ostamisen. Onnistunut tarinankerronta ja markkinointi korostaisivat ruokalahjojen ainutlaatuisuutta, muuttaen ne pelkän herkkuhetken sijaan elämykseksi, joka vie ostajan hetkeksi Saimaan järvimaisemisen ja makumuistojen äärelle.


Food Souvenir from Saimaa -ruokalahjamessut verkossa vievät makumatkalle Saimaan pientuottajien uniikkien ruokalahjojen maailmaan. Maksuttomat messut järjestetään keskiviikkona 29.10. ja ne kokoavat yhteen tuottajat, kuluttajat ja yritykset – täydellinen tilaisuus löytää uusia suosikkeja, inspiroitua paikallisista herkuista ja tutustua Saimaan monipuoliseen ja elinvoimaiseen ruokakulttuuriin. Tilaa linkki: Ruokalahjamessut verkossa


Kirjoittajat
Riikka Neuvonen ja Tiia-Mari Eilola
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Järvi-Suomen Kalatuotteella kestävä kehitys ohjaa kaikkea toimintaa – ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Kuva Järvi-Suomen Kalatuote.