Ruokamurros eli ruokajärjestelmän muuttaminen ekologisesti kestäväksi on kriittisen tärkeää, jotta ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen hillintä ja luontokadon pysäyttäminen onnistuvat.* Vaadittavan mittaluokan muutoksiin liittyy myös olennaisesti kysymys oikeudenmukaisuudesta. Ympäristötoimilla on aina myös ei-tarkoitettuja sivuvaikutuksia, jotka voivat jakautua epätasaisesti ja voimistaa eriarvoisuutta.
Ruokajärjestelmällä on niin tärkeä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä toimeentulon tarjoajana ja syömisellä niin suuria sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä, että oikeudenmukaisuus on erityisen painava kysymys juuri ruokajärjestelmän ympäristötoimien kohdalla. Kestävä kehitys edellyttää oikeudenmukaisuuden huomioimista ja toteutettavan murroksen tehtävä onkin aikaansaada reilu ruokamurros: ripeä ja tehokas siirtymä ekologisesti kestävään ruokajärjestelmään mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla.
Oikeudenmukaisuus on moniulotteinen käsite, josta jokaisella on mielipiteitä. Siksi sen linkitys ympäristötyöhön on monien ruokajärjestelmän toimijoiden kokemuksen mukaan hankalaa: katse jää helposti liian kapeaksi tai rikastuu liikaa tehden vaikeaksi erottaa, mikä on oikeudenmukaisuudelle tärkeää ja milloin kyse on ihmisten muista toiveista ja arvoista. Just food -tutkimushanke on tarttunut haasteeseen ja julkistanut kaikille avoimen ja maksuttoman, tieteelliseen tutkimustyöhön pohjautuvan Reiluustyökalun. Oikeudenmukaisuutta jäsentävä työkalu auttaa arvioimaan ruokajärjestelmään liittyviä ympäristötoimia, hankkeita ja strategioita niiden oikeudenmukaisuusvaikutusten näkökulmasta.
Työkalu on itsearvioinnin ja ajattelun apuväline, joka skaalautuu eri kokoisten toimien ja hankkeiden arviointiin. Se soveltuu toimien ja hankkeiden ennakkoarviointiin, seurantaan, sidosryhmien osallistamisen apuvälineeksi sekä vastuullisuusviestintään. Työkalun kehitystyön aikana työkalua testasivat muun muassa elintarvikeyritykset, ruokapalvelutoimijat, ministeriön viranhaltijat, elintarvikealan etujärjestöt sekä joukko tutkijoita.
– Näin halusimme varmistaa, että tällainen tutkitun tiedon käännöstyö saadaan kentän toimijoiden ja reilun ruokamurroksen tekijöiden kannalta ymmärrettävään ja hyödylliseen muotoon, kuvaa työkalun pääkehittäjä, apulaisprofessori Teea Kortetmäki vuorovaikutteista kehitysprosessia.
Työkalu sisältää eri toimijaryhmille räätälöidyt kysymykset. Työkalussa on mahdollisuus jakaa omat vastaukset kollegoille tai arvioinnin yhteistäyttäminen tiimityönä. Työkalun päätavoite on kannustaa reilua ruokamurrosta edistäviin tekoihin, mutta se sopii myös viestintä- ja koulutustarkoituksiin oikeudenmukaisuuden pohdintaa jäsentämään.
Käyttäjilleen ilmainen Reiluustyökalu on saatavilla osoitteesta www.reiluustyokalu.fi sekä tutkimushankkeen justfood.fi verkkosivujen kautta.
Kirjoittaja ja lisätietoja
Teea Kortetmäki
Jyväskylän yliopisto
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Just food Reilu ruokamurros –hanke (2019–2025) tutkii, miten siirtymä ilmastoviisaaseen ja terveelliseen ruokajärjestelmään voidaan tehdä kestävästi, hyväksyttävästi ja oikeudenmukaisesti.
Viittaus: * Suomessa ruokasektorin (ml. maankäyttö) arvioitiin tuottavan 25 % ilmastopäästöistä (2019), globaalisti IPCC on arvioinut ruokajärjestelmän tuottavan 21–37 % ilmastopäästöistä. Monimuotoisuuden turvaamisen ja luontokadon pysäyttämisen kannalta ruokajärjestelmän maankäyttö on keskeisin ihmistoiminnan osa-alue.
