Tavoitteena oli polkaista käyntiin Jyväskylän seutukunnan Proteiinipiilaakson rakentuminen, millä tarkoitetaan kiertotalouden periaatteita noudattavaa ruokajärjestelmää, joka perustuu tutkijoiden ja yrittäjien väliseen tiiviiseen yhteistyöhön.
Proteiinipiilaakson rakentamisen menetelminä toimivat toimijoiden verkottaminen sekä vaihtoehtoisten toimintatapojen kokeileminen. Keskiössä olivat pilottikokonaisuudet, joita oli viisi hamppu, härkäpapu, kuhnuri, ruokapalvelut sekä maitotalous. Paikallisesta kasviproteiinista tuli ruokapalveluille vaihtoehto muun muassa liha- ja maitotuotteille sekä ulkomaiselle kasviproteiinille.
Keskeinen havainto oli, että haasteet ratkeavat harvoin ilman verkostoja ja yhteistyötä. Verkostojen rakentaminen ja ylläpitäminen pitäisi olla keskeisempi osa ruokajärjestelmässä toimivien työtä. Lisäksi rohkea uusien ideoiden kokeilu tulisi mahdollistaa ja näin tukea positiivista muutosta.
Hamppu
Ruokapalveluiden kanssa testattiin hampun ja hamppuproteiinin taipumista resepteihin niin yksityisissä kuin julkisissa ravintoloissa. Esimerkkeinä voidaan nostaa hamppukastike, hamppu osana laatikkoruokia ja hampun siemenet salaattipöydässä. Punajuurilaatikon resepti jaettiin useisiin keittiöihin ja reseptien kehittäminen jatkuu hankkeen jälkeenkin. Hamppua kokeiltiin myös kierrätyslannoitteena ja materiaalina, esim. betonissa sen käytön kehittäminen jatkuu.
Härkäpapu
Myös härkäpapua kokeiltiin koulujen ruokalistoilla ja samalla opetukseen sisällytettiin myös kiertotalousopetusta ja keskustelu kestävyysteemasta innosti oppilaita. Kolmantena toimintamuotona järjestettiin sekä kuluttajille että ruokabloggaajille härkäpapureseptikilpailu.
Järvikala
Hampun ja härkäpavun lisäksi koululaisille tarjottiin kahta erilaista järvikalaruokaa eli lahnapyöryköitä ja särkikiusausta. Teemaa käsiteltiin myös kotitaloustunneilla.
Kuhnurit
Kuhnurit ovat mehiläisen toukkia ja ne ovat hyvin ihmisravinnoksi sopiva mehiläistarhauksen sivutuote. Ravintolakokeilujen ohella kokeiltiin kuhnuritietouden levittämistä videoiden avustuksella.
Maito
Keski-Suomen ollessa vahvaa maidon- ja lihantuotanto aluetta huomioitiin myös maitotilojen kiertotalouden kehittäminen. Kynnystä kiertotalouden mukaiseen toimintaan päädyttiin madaltamaan pohtimalla rehuomavaraisuutta. Huomio kiinnitettiin rahan merkitykseen motivoivana tekijänä ja rakennettiin yhteistyötahojen kanssa härkäpavun rehuviljelyn kannattavuutta mallintava kuvio.
Proteiinipiilaakson toimintojen tarkempi kuvaus ja sen tuottamat materiaalit, mm. reseptit ja mallit löytyvät http://kestavatproteiinit.fi/index.html
Proteiinipiilaakson rakentamisen seuraava askel on ruoan kiertotalouskokeilujen laajentaminen ruokakauppoihin ja tukkuihin. Hankkeen innoittamana käynnistyi Kouluruoka 2030 -hanke www.kokeilunpaikka.fi/fi/experiment/961/, jonka kiertotalous tavoitteena oli kokeilla kouluruoan päästöjen puolittamista.
Teksti
Heidi Valtari
