Yhdessä tekeminen, vienti, kuluttajaviestintä, kampanjointi, markkinarakojen etsiminen – muun muassa nämä aiheet herättivät keskustelua 8.10.2024 järjestetyssä Luomuelintarvikepäivässä. Helsingin Kalasatamassa järjestetty tapahtuma oli kymmenes laatuaan ja toi K-Kampukselle lokakuisena tiistaina 140 luomuelintarvikkeiden ystävää.
K-Kampuksen aula Kalasatamassa alkaa täyttyä syksyisenä tiistai aamuna. Tilassa kuuluu iloista puheensorinaa, kun eteen osuu tuttuja kasvoja ja alan ammattilaiset virittäytyvät aiheen pariin. Naulakolla kuuluu keskustelua aamun uutisotsikoista – kaupan katteet oli nostettu tarkasteluun. ProLuomun organisoima luomuelintarvikepäivä on alkamaisillaan.
Yhdessä tekemistä, meillä ja muualla
Tapaan aamupalan merkeissä elintarviketieteen maisteriopiskelijoita Helsingin yliopistolta ja kysyn mitä päivältä odotetaan, vastaus on: kaikkea, ohjelma vaikuttaa kokonaisuudessaan mielenkiintoiselta. Olen samaa mieltä perehtyessäni puheenvuoroihin odotellessamme avauspuheenvuoroa, josta on vastuussa valtiosihteeri Päivi Nergin. Nergin puheesta jää mieleen tärkeä sana ”yhdessä”. Yhdessä voidaan luoda avointa keskustelua, edellytyksiä kasvulle ja oikeudenmukainen ruokajärjestelmä. Teema toistuu puheissa päivän mittaan. Olemmeko me oikeasti valmiita tekemään yhdessä – tätä pohtii myös Nerg ja toivottaa vieraille antoisaa päivää luomuelintarvikkeiden parissa.
Seuraavaksi annetaan tilaa kansainvälisille vieraille. Paul Holmbeck kertoo urastaan luomun parissa Tanskassa. Luomu on otettu osaksi maan ilmasto ja ruokastrategioita vuosien työn summana. Organic Denmark (ProLuomun paikallinen vastine) on erilaisin koko ketjun kattavin sopimuksin ja kampanjoin pikkuhiljaa rakentanut luomun merkitystä maassa. Myös seuraavaksi lavalle nouseva Emmet Doyle esittelee sektorin läpileikkaavaa yhteistyötä. Doyle tulee Irlannista, jossa on lisätty luomun käyttöä sekä kotimaisilla, että vientimarkkinoilla. Kuluttajakampanjat molemmissa maissa vetoavat tunteisiin, mikä onkin tehokas tapa vaikuttaa.
Kuluttaja – ennustettava vai arvaamaton?
Ennen luomulounasta Tampereen yliopiston professori Lasse Mitronen puhuu luomusta ja vastuullisesta kuluttamisesta kaupan murroksessa. Mitronen pohtii kaupan ja kuluttajan suhdetta todeten asiakkaan olevan herra, kauppa tarjoaa mitä tämä haluaa. Asetelma luo haasteita kestävyysajattelulle. Keskustelu jatkuu lounaalla, kun päädymme pohtimaan kuluttajuutta Mitrosen, sekä Dava Foods Finland Oyn toimitusjohtajan Juha-Petteri Jokisen kanssa. Onko ruokaketju lopulta monimuotoinen systeemi vai riippuuko kaikki kuluttajasta? Vaikka kuluttaja määrittäisikin tahdin, ei sekään ole suoraviivaista. ”Kuluttaja on ennalta-arvaamaton. Esimerkiksi 2022 moni luomutuottaja koki tulleensa petetyksi”, pohtii Jokinen ostovoiman heikentymisen aiheuttamaa muutosta kulutuksessa.
Iltapäivän ohjelma jakautuu kahden salin välille, joissa kummassakin kuullaan neljä puheenvuoroa. Jään kuuntelemaan ”Luomun pioneerit” otsikon alla puhuvaa, Ruotsista tapahtumaan matkannutta Anna Törnebrantia. Aiheena on brändin rakentaminen ja relevanttius, hänen mukaansa luomu tuotteiden kannattaa pyrkiä erottautumaan muullakin kuin ”luomuleimalla”. Toisessa salissa VTT:n Anu Seiston esityksessä kuluttajuudesta ja vastuullisista ruokavalinnoista tunnistetaan, ettei kuluttaja välttämättä innostu luomusta sellaisenaan. Aihe oli esillä myös Doylen ja Törnebrantin puheissa.
Näin panostetaan luomuelintarvikkeisiin
Kuluttajasta siirrytään yrityksiin ja brändeihin Lapin Marian Saska Tuomasjukka ja Meiran Heidi Päiväniemi esittelevät erikokoisten yritystensä toimintaa. Tuomasjukan puheenvuoron aiheena on innovointi ja markkinaraot. Puheesta käy ilmi, ettei innovaation tarvitse aina olla maata mullistava, riittää, että tekee jotain hyvin ja löytää käyttäjät. Päiväniemi taasen liittää luomun kestävyyteen. Aiheen ollessa pinnalla moni kuluttaja hyötyisi selvästä viestinnästä.
Pitkä luomuntäyteinen päivä piti sisällään paljon hyvää keskustelua sekä lavalla, että tauolla luomutuotteiden ääressä. Näyttää siltä, että luomun saamiseksi koko Suomen ruokapöytiin tarvitaan kolme asiaa: yhteistyö, viestintä ja toimivat markkinat.
Kirjoittaja ja kuvat
Elli-Noora Jalonen
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
