Vuosittain järjestettävä valtakunnallinen monitieteinen Maaseutututkijatapaaminen kokosi liki 90 kehittäjää ja tutkijaa Ähtäriin 22.–23.8.2019. Tapaamisessa on perinteisesti muutamia kutsuvierasesitelmiä, jotka liittyvät tapaamisen vuosittain vaihtuvaan teemaan. Erityisen tärkeä rooli tapaamisessa on eri teemoihin keskittyvillä työryhmillä, joissa keskustelu ja mielipiteiden vaihto on vilkasta.
Tämän vuoden teemana oli ”Kohteena maaseutu”. Maaseudun tutkijat ja kehittäjät käsittelevät sitä omasta näkökulmastaan: tutkijat tuottavat tietoa maaseudulla tapahtuvista prosesseista ja ilmiöistä samalla, kun kehittäjät pyrkivät lisäämään maaseudun elinvoimaisuutta verkostojen, hankkeiden ja erilaisten toimenpiteiden kautta.
Tanskalainen Klaus Brønd Laursen Aarhusin yliopistosta käsitteli yhteistyön sekä kumppanuuden muotoutumista ja kehittymistä, jossa taustavaikuttajana on arvon lisääntyminen eri osapuolille ja sitä kautta kuluttajalle suuntautuville tuotteille. Klaus kertoi esimerkin, jossa luomutuotteita valmistava Thise-meijeri ja supermarketketju Irma sopivat kumppanuudesta, jossa Thise toimitti tuotteita ko. kauppaketjulle. Thiselle tämä merkitsi sitä, että tuotteille oli taattu kysyntä ja yhteistyö mahdollisti myös uusien tuotteiden suunnittelun. Kauppaketjun puolestaan sai tätä kautta jatkuvasti uusia erikoistuotteita valikoimiinsa. Nyttemmin haasteeksi on muodostunut, että Thise on kasvanut liian suureksi Irma-kauppaketjun tarpeisiin nähden ja samalla mietityttää, miten säilytetään tuotteiden ainutlaatuisuus, kun asioita tehdään isommassa mittakaavassa.
Klaus kiteytti puheenvuorossaan, että markkinoilla on rajattu kyky käsitellä maaseutuun ja siellä tapahtuvaan elinkeinotoimintaan liittyviä ongelmia. Tämän vuoksi markkinoiden lisäksi tarvitaan sekä kansalaisten että poliittisten toimien tukea, unohtamatta sitä, että tieteentekijöiden täytyy myös tuoda esille ongelmia ja haasteita.
Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta käsitteli maaseutua ja kestävän matkailun kehittämistä. Matkailun muutostekijöissä korostuu aitous, pienimuotoisuus ja asiakaslähtöisyys sekä uusien asiakassegmenttien tunteminen. Kestävyydessä korostetaan paikallisväestön roolia ja matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia. Suuri haaste ilmastonmuutoskeskustelunkin kautta on, että ekologisesta jalanjäljestä suurin osa koostuu matkustamisesta itsessään eikä siitä, miten kohteessa toimitaan.
Kestävyys yrittäjyyden suuntaviivana -työryhmän antia
Työryhmässä kerrottiin luonnontuotteisiin perustuvasta yrittäjyydestä kahdesta eri näkökulmasta. Ensimmäisessä Puusta ruokaa -hankkeen esityksessä keskityttiin siihen, miten metsänomistajat suhtautuvat luvanvaraisten (ei jokamiehenoikeuden alle kuuluvien) tuotteiden keräämiseen, esimerkiksi kuusenkerkät ja koivunmahla. Metsänomistajat ja luonnontuotteita jalostavat yritykset näkivät tärkeäksi yhteistyön kehittämisen.
Toisessa esityksessä avattiin luontoresursseja kestävästi liiketoiminnassaan hyödyntäville mikroyrittäjille suunnattua neljän maan yhteistä koulutusta. Koulutuksen sisältö on rakennettu NatureBizz -hankkeessa saatujen osaamistarpeita kartoittavien haastattelujen kautta. Sisältönä on muun muassa korkean lisäarvon tuotteiden tuotteistaminen, jakeluketjun hallinta ja digiosaaminen. Koulutus alkaa tammikuussa 2020.
Kotieläintilojen bioturvallisuustoimet vaativat jatkuvaa kehittämistä ja huomiota. Kotieläinalalle kilpailukykyä bioturvallisuudesta -hankkeessa on tuotettu selkeä ja yksinkertainen toimintaopas sekä videoita, joiden avulla asiaan voi pureutua niin kotieläintilojen pitäjät kuin tiloilla vierailevat . Materiaalit löytyvät www.luke.fi/biosecurity.
Työryhmässä keskusteltiin myös tulevaisuuden ruokajärjestelmien haasteista ja uusien teknologioiden mahdollistamista uusista tuotantotavoista, kuten esimerkiksi solumaataloudesta ja sen vaikutuksista maaseutuihin. Vielä ei ole riittävästi tutkimustietoa siitä, että miten maaton ja eläimetön solumaatalous vaikuttaa ruoantuotantoon ja toimintaympäristöön vuodenaika- ja paikkariippumattomana sekä suljettuun ravinnekiertoon perustuvana.
Agroekologisten symbioosien verkostot -hankkeessa yhtenä tavoitteena on tuottaa uutta tietoa näiden verkostojen aluetaloudellisista vaikutuksista. Agroekologisessa symbioosissa ruoka tuotetaan ja jalostetaan yritysten paikallisena yhteistyönä niin, että ravinnevirrat kiertävät ja energiaomavaraisuus perustuu kierrätettävien biomassojen biokaasutukseen. Järjestelmän ennakoidaan vaikuttavan positiivisesti aluetalouteen. Esille otetussa esimerkissä tarkastelualueena on Mäntsälän kunta.
Julkisiin hankintoihin liittyen esiteltiin ympäristökriteereitä, joita ruoka- ja kuljetushankintoihin liittyen on jo olemassa. Maaseudun toimijoiden hankintaosaaminen vahvaksi -hankkeessa pyritään löytämään myös bioenergia- sekä viher- ja ympäristöpalvelujen alalle sopivia kilpailutuksissa käytettäviä kriteereitä. Kaikkein tärkeintä pk-yritysten ja julkisten hankkijoiden yhteistyössä on toimiva keskusteluyhteys ja siten hyvissä ajoin käyty avoin markkinavuoropuhelu.
Työryhmien lyhyet tiivistelmät ovat luettavissa tapaamisen abstraktikirjasta www.mua.fi/maaseutututkijatapaaminen-2019.
Teksti
Päivi Töyli
Mikä Maaseutututkijatapaaminen?
- valtakunnallinen tapaaminen
- monitieteinen
- nimestään huolimatta ei vain tutkijoille vaan myös kehittäjille
- tapaamisen järjestää Maaseudun uusi aika (MUA ry) -yhdistys, joka edistää ja kehittää suomalaista
- maaseutututkimusta, osallistuu maaseutupoliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja on mukana
- maaseudun kehittämistyössä www.mua.fi
Tutustu myös Maaseudun Uusi Aika -lehteen
www.mua-lehti.fi
