Maa- ja metsätalousministeriö tilasi TNS Kantarilta Maatilojen kehitysnäkymät 2027 -tutkimuksen, jossa oli myös erilliset tutkimuskysymykset liittyen maatilojen suoramyyntiin, lähiruokatoimintaan sekä luomuun. Tutkimusotokseen sisältyi 4442 tilan vastaukset, jotka kerättiin nettikyselynä vuoden 2020 tammi-helmikuussa ennen koronan myötä syntyneitä poikkeusoloja.
Tutkimuksen mukaan noin 3300 maatilaa harjoittaa suoramyyntiä, määrä on parissa vuodessa kasvanut noin 300 tilalla. Luomukasvitiloilla suoramyynti on selvästi yleisempää verrattuna tavanomaisiin tiloihin, sillä joka kuudes tila, jolla on kasvintuotanto luomussa harjoittaa suoramyyntiä, kun kaikista maatiloista vain 7 %. Luomukotieläintiloilla suoramyynti on vielä yleisempää, noin joka kolmas luomukotieläintila harjoittaa tilan omien tuotteiden suoramyyntiä (kaikista kotieläintiloista noin joka seitsemäs).
Tuotantosuunnittain eniten suoraan kuluttajille myydään lampaan lihaa, sitten vihanneksia, marjoja ja juureksia sekä perunoita ja kananmunia. Suoramyynnistä saatavien tulojen osuus maatalouden myyntituloista oli lähes puolella tiloista alle 10 %. Suoramyyntitulojen merkitys on kotieläintiloista suurin lammastiloilla. Eniten suoramyyntiä harjoitetaan Ahvenanmaalla, Lapissa ja Kainuussa. Tulevaisuudessa suoramyyntiosuuden ennakoidaan kasvavan erityisesti Ahvenanmaalla, Lapissa ja Uudellamaalla. Suuralueittain tarkasteltuna suoramyynti on yleisempää Etelä-Suomessa.
Yrittäjäominaisuuksien osalta suoramyyntiä harjoittavat tilat ovat muita tiloja yrittäjähenkisempiä. Yrittäjyysväittämistä korostuvat erityisesti maatilatoimintaan asetettavat selkeät tavoitteet sekä kuluttajien ruokakäyttäytymisen muutosten ymmärrys. Suoramyyntiä harjoittavat ovat yleensä myös nuoria, alle 40-vuotiaita.
Maatiloista noin 800 tilaa harjoitti tuotteiden jatkojalostusta vuonna 2019. Eniten näitä tiloja oli Pirkanmaalla, Lapissa, Keski-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Eniten jatkojalostetaan lampaan lihaa, ja saman ennakoidaan jatkuvan. Jatkojalostusinvestointeja eniten rajoittavaksi tekijäksi katsottiin tuotannon heikko kannattavuus sekä epävarmuus tulevasta.
Suoramyyntitiloilla on kouluttauduttu muita tiloja enemmän: koulutusta on hankittu erityisesti suoramyynnistä, markkinoinnista sekä talous- ja tukiasioista. Suoramyyntiä harjoittavilla tiloilla tuleviksi koulutustarpeiksi nostettiin talousasiat, tilan kokonaisuuden johtaminen, markkinointi, energia-asiat ja elintarvikelainsäädäntö. Kehittämistarpeissa esiin nousee myös suoramyyntiin liittyvä osaaminen.
Maatilojen kehitysnäkymät 2027 – Lähiruokapalvelut ja suoramyynti -raportti on luettavissa: https://mmm.fi/kehittamisen-tyokaluja
Kirsi Viljanen
erityisasiantuntija
maa- ja metsätalousministeriö
