Luomuaiheet valtasivat Seinäjoen marraskuun ensimmäisellä viikolla. Kaksipäiväiset luomupäivät kokosivat yhteen luomualan toimijoita viljelijöistä neuvojiin, virkamiehistä tutkijoihin ja opiskelijoista hankevetureihin. Aiheet olivat monipuolisia ja katse vahvasti tulevaisuudessa.
Luomupäivät päästiin aloittamaan 5.11. Framin tiloissa aamuauringon ja valaisevan lumen piristäminä. Tunnelma olikin iloinen ja innostunut Luomuliiton puheenjohtajan Janne Rauhansuun tervetulopuhetta kuunneltaessa.
Tiistain aamupäivä oli tiukkaa asiaa. Maa- ja metsätalousministeriön Pekka Pesonen puhui avauspuheenvuorossaan markkinoista, luomun asemasta kestävyys keskustelun ytimessä sekä tuotannon keskittymisen haasteista. Yksipuolistuminen oli aiheena esillä myös Pesosen jälkeen lavalle nousseen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Tuomas Kuhmosen puheissa. Kuhmonen avasi kuulijoille, mitä regiimit, kansankielellä ajanjaksot, tarkoittavat ja miten historiassa regiimistä toiseen on siirrytty. Historiakatsauksen jälkeen Kuhmonen pohti millaista muutosta voisi olla odotettavissa perustuen tietoon siitä, että yleensä uuden regiimin ydin löytyy vallalla olevan kääntöpuolelta – erikostumisesta siirrytään monipuolisuuteen ja kasvutaloudesta kohtuutalouteen.
Tulevaisuuden pohdinnan jälkeen palattiin nykyhetkeen ja Helsingin yliopiston Johan Ekroos esitteli tutkimusta, jossa on pyritty selvittämään, onko luomun biodiversiteettihyödyissä eroa siinä, kuinka kauan tila on ollut luomussa. Viljelijä näkökulmaa päivän aiheisiin toi Timo Jaakkola Lanterra Oy:ltä. Jaakkola puhui luomutilan johtamista peräänkuuluttaen sitä, että vaikka yrittäjä sopeutuu ketjun asettamiin raameihin voi tämä itse vaikuttaa menestykseensä johtamalla toimintaa järkevästi.
– En tiedä montaa menestynyttä tilaa, joilla ei olisi myötävaikutettu tilanteeseen, summasi Jaakkola ennen lounaalle siirtymistä.
Iltapäivällä joukko jakautui retkille kolmeen kohteeseen. Koskenkorvan tehtaalla tutustuttiin luomu”kossun” valmistukseen, esimerkiksi entsyymeihin, joiden valinnassa tulee huomioida luomulle soveltuvuus. KujaFarm retkellä päästiin noin 120 naudan maitotilalle kuulemaan miten top 1 EKM-keskituotoksen tilalla toimintaa pyöritetään, mitä on jo tehty ja mitä suunnitellaan. Kolmas ryhmä tutustui Seinäjoen ammattikorkeakoululla luomu opetukseen koko ketjun kattavasti alkutuotannosta ammattikeittiöön. Päästiinpä vierailulla kurkistamaan viljalaboratorioonkin. Luomuväki vaihtoi rennomman vaihteen päälle iltajuhlassa, jossa palkittiin myös ansioituneita luomutoimijoita (linkki ko. juttuun).
Keskiviikkona Luomupäivät jatkuivat kolmen session parissa: hiili maassa ja markkinoilla, luomueläintuotanto muuttuvassa maailmassa ja monipuolisuutta luomuviljelyyn. Keskusteluun nousivat regulaatiot ja niihin sopeutuminen, hankkeiden ja tutkimusten tulokset ja saatiinpa videoyhteydellä kommentteja myös Tanskasta. Hyvää keskustelua jatkettiin luomuisan lounaan äärellä.
REKO-konseptin luoja Thomas Snellman avasi mitä suomen lähiluomumarkkinoilla voitaisiin oppia Etelä-Koreasta, sillä muualle katsominen avartaa ja antaa uusia ideoita. Päivien päätteeksi paneelikeskustelussa pohdittiin, miten luomun markkinaosuutta saataisiin lisättyä ja miten kuluttajat saataisiin innostumaan luomusta.
Luomuala on monipuolinen ja erityislaatuinen. Luomupäivillä tunnelma oli hyvä ja tulevaisuuteen katsottiin ratkaisuja etsien ja muutoksille avoinna. Muutos voi tapahtua monella tapaa, voi olla siirrymme täysin uudelle aikakaudelle niin kuin Tuomas Kuhmosen esitelmässä ennusteltiin tai muutos voi tapahtua nykyisen systeemin raameissa. Monessa puheessa korostui yhteisön merkitys, luomupäivien kaltaisia, elintarvikeketjun toimijoita yhteen kokoavia tapahtumia siis tarvitaan. Ensi vuonna vietetään Luomuliiton 40-vuotisjuhlavuotta ja Luomupäivät järjestetään Lahdessa 5.-6.11.2025.
Kirjoittaja ja kuvat
Elli-Noora Jalonen
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
