Marja-alalla menee lujaa, sillä se vastaa moneen vallalla olevaan trendiin ja suuntaukseen. Kotimaiset marjat ovat terveellisiä, sopivat monenlaiseen ruokavalioon ja niitä on helppo käyttää kotikeittiössä ja välipaloina. Tuoremarjojen lisäksi marjajalosteet kiinnostavat kuluttajia, sekä isosta kaupasta että suoraan yrittäjiltä ostettuina.
Korona-aika on vaikuttanut marjojen kulutukseen, mutta myös siihen, mitä kanavia pitkin marjoja ostetaan. Kaupan lisäksi marjoja ostetaan suoraan tilalta tai esimerkiksi REKO-renkaista. Tuoremarjapuolella myös tilapoiminnan suosio on taas nousussa, kuten myös muut elämykselliset ostotilanteet.
– Nyt halutaan käydä paikan päällä katsomassa, missä marja kasvaa. Jatkossa onkin kiinnostava nähdä, miten trendi jatkuu, kertoo puutarhatuotannon asiantuntija Päivi Turunen ProAgria Itä-Suomesta.
Kasvaneeseen marjojen kysyntään on vastattu esimerkiksi Pohjois-Karjalassa kasvattamalla mustaherukan- ja mansikanviljelyalaa. Mansikanviljelyala on kasvanut myös valtakunnallisesti ja marjanviljelyä on ylipäätään monipuolistettu olemassa olevien tuottajien toimesta. Lisäksi alalle on lähtenyt mukaan uusia innokkaita tekijöitä.
Kehityshanke tuo marjanviljelijöille uutta tietoa ja tekniikkaa
ProAgria Itä-Suomen, ProAgria Keski-Suomen ja Luonnonvarakeskuksen Marjamaat 2 -hanke on kohdennettu juuri Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan alueen marjanviljelijöille, marjan ostajille sekä alalla aloittamisesta kiinnostuneille tuleville yrittäjille. Vuonna 2020 alkanut kehityshanke seuraa vuonna 2016 alkanutta Marjamaat -hanketta, joka oli marja-alan tiedonvälityshanke.
Marjamaat 2 -hankkeen tavoitteena on tuoda hankealueen marjanviljelijöiden käyttöön uusia käytäntöjä, menetelmiä ja tekniikkaa sekä marjanviljelyyn että yritysjohtamiseen. Uusien ratkaisujen avulla viljelijät pystyvät tuottamaan kannattavasti ja ympäristöystävällisesti turvallisia tuotteita niin yksityistalouksille kuin jalostavalle teollisuudellekin.
– Erityisesti tähdätään siihen, että nostetaan sadon tasoa tärkeimmillä marjalajeilla, sujuvoitetaan töitä kasvukaudella sekä kehittämään alueiden herukkatuotantoa. Avustamme myös kiinnostuneita toimijoita, tuotantosuuntaa vaihtavia yrittäjiä sekä esimerkiksi alan opiskelijoita sen tutkailemisessa, olisiko alalta mahdollisuuksia saada kehitettyä elinkeino juuri asianomaiselle, kertoo Turunen.
Lisäksi hanke välittää ajantasaista tietoa marjanviljelijöille, marjanviljelystä kiinnostuneille ja alan sidosryhmille muun muassa uusista viljelyteknisistä innovaatioista sekä markkinatietoa ja näkymiä mihin ala on kehittymässä lähitulevaisuudessa. Uutiskirjeen ja nettisivujen lisäksi käytössä on esimerkiksi Facebook-sivu, jolla julkaistut sisällöt ovat olleet hyvin seurattuja.
Etätilaisuuksiin saadaan asiantuntija puhumaan vaikka Puolasta
Maailmalla vallinneen koronatilanteen vuoksi myös Marjamaat 2 -hankkeen koulutustilaisuudet on pitänyt siirtää ensisijaisesti verkkoon Teams-alustalle. Kaikille avoimet tilaisuudet ovat keskittyneet alkuvuonna mansikan- ja herukanviljelyyn sekä markkinoinnin ja johtamistaitojen kehittämiseen.
– Näitä tilaisuuksia on ollut mukava järjestää, sillä ne ovat olleet suosittuja ja kiinnostaneet ympäri Suomen. Olemme saaneet paljon hyvää palautetta varsinkin puhujista. Ihan aito hyvä puoli korona-ajan etäkokousmaailmassa onkin ollut se, että meilläkin on puhujiksi saatu esimerkiksi asiantuntijoita Norjasta puhumaan herukan ja mansikan kasvinsuojelutekniikoista sekä Puolasta kertomaan herukanviljelystä, Turunen toteaa.
Tilaisuuksissa on ollut mukana tulkki, jonka avulla osallistujat ovat päässeet mukaan keskusteluun vieläkin helpommin. Suurin ero on kuitenkin ollut asenteissa etätoteutuksia ajatellen, jotka nyt ovat olleet erittäin myönteisiä niin asiantuntijoilla kuin kuulijoillakin. Tilanteen niin salliessa on kuitenkin elo-syyskuulle suunnitteilla kokoontuminen herukkapellon äärellä, jotta kollegat pääsisivät tapaamaan toisiaan myös kasvotusten.
Tilaisuuksien lisäksi hankkeessa on tehty uusien herukkalajikkeiden ja marja-aronian koeviljelmiä. Kolmenkin vuoden hankkeen aikana ehditään hiukan nähdä kuinka lajikkeet pärjäävät ja koostaa havaintoja esimerkiksi niiden kasvustoista.
Valko- ja viherherukan viljelijöille olisi tällä hetkellä kysyntää
Marja-alalle haluavaa uutta toimijaa Turunen suosittelee ensisijaisesti tutustumaan tarkasti alan markkinatilanteeseen. Marjanviljely Suomessa ammattimaistuu jatkuvasti enemmän, viljelypinta-ala kasvaa sekä tekniikka kehittyy. Esimerkiksi kausitunneleiden suosio on lisääntynyt ja kevytkatteen alta saadaan runsaampia ja hyvälaatuisempia satoja kuin ennen. Nämä tuotannon tehostumisen muutokset heijastuvat tietysti myös markkinatilanteeseen.
Myös toimijan sijainnilla on merkitystä. Valtakunnallisessa mittakaavassa esimerkiksi jatkojalostajien, jotka ostavat marjaraaka-ainetta, määrä vaihtelee paljon alueellisesti. Mikäli itse tila sijaitsee kovin kaukana asutuskeskuksista, markkinoinnin eteen voi myös joutua tekemään enemmän työtä.
Suora kuluttajakauppa tuoremarjoilla voi olla vaativa valinta, sillä varsinkin kaupan hyllylle on haastavaa saada omia tuotteita suoraan. Siksi on hyvä ottaa rauhassa selville, mitä on jo tarjolla ja mille voisi olla kysyntää. Myyntikanavia voi olla hyvä löytää useampia, jotta toiminta ei rakennu yhden epävarman kanavan varaan.
Enemmän kysyntää olisi tällä hetkellä ainakin valko- ja viherherukan viljelylle. Niitä ei juurikaan viljellä muualla maailmassa, mutta niitä käytetään ahkerasti kotimaisen juomateollisuuden kuohuviineissä ja siidereissä, joiden kulutus on nousussa.
– Onkin tärkeää löytää sopiva oma kohta markkinoilta, Turunen tiivistää.
Suomesta löytyy hyvin erilaisia neuvojaverkostoja, joiden palveluita kannattaa ehdottomasti käyttää, kuten alueelliset ProAgrian puutarhatuotannon neuvojat sekä Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto HML. Varsinkin alueellisen näkemyksen saamisesta voi olla iso hyöty aloittamista miettivälle tuottajalle.
Suosi kotimaisia marjoja, tutustu oman lähialueen marjantuottajiin
Maailmalla nostaa päätään jo marjojenkin vertikaaliviljely sekä erilaiset paikasta riippumattomat tuotantomuodot esimerkiksi teollisuushalleissa. Niissä otolliset kasvuolosuhteet luodaan keinotekoisesti.
– Nämä uudet tekniikat tulevat aivan selvästi muuttamaan tulevaisuuden ruoantuotantoa. Lisäksi jatkuvasti kehitetään esimerkiksi robotiikkaa poiminnan tehtäviin, Turunen kertoo alan tulevaisuuden näkymistä.
Suomessa kesäyöt ja aurinko ovat kuitenkin vielä todella tiukka kilpailuetu taivasalla kasvaneille marjoille, sillä ne vaikuttavat niin paljon tuotteen makuun. Kotimaisten marjojen, kasvisten ja hedelmien kulutusta olisikin syytä yhä lisätä suomalaisten keskuudessa sekä niiden terveysvaikutusten lisäksi että tietysti niiden erinomaisen hyvän maun vuoksi!
– Erilaisissa kotimaisissa marjoissa on hienostunut ja maukas makumaailma, joka poikkeaa vientimarjoista. Vientimarjat on jalostettu kestämään matkustamista maiden välillä, kun taas suomalaisissa marjoissa maku menee edellä jalostuksessa, Turunen kertoo.
Hyvä paikka löytää oman alueen marjanviljelijät on tutustua Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton nettisivujen suoramyyntitilojen hakupalveluun.
– Perinteinen torimyynti on vain yksi paikka, mistä tilatuotteita saa ostettua. Moni tila tekee suoramyyntiä tai esimerkiksi toimittaa marjoja suoraan ostajalle. Lisäksi omien ruokakauppojen kauppiaisiin kannattaa tietysti olla ahkerasti yhteydessä ja toivoa enemmän lähituottajien marjoja ja jatkojalosteita myyntiin!, Turunen vinkkaa.
Teksti: Ellinoora Havaste
