Korona iski nopeasti ja lujaa elinkeinoon, sen vaikutukset näkyvät vielä pitkään. Kuinka alan toimijat ovat tilanteen kokeneet ja toiko tilanne alalle mahdollisesti jotain positiivistakin? Kysyimme asiaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Palveluliiketoiminnan tutkinto-ohjelman restonomiksi opiskelevilta monimuoto-opiskelijoilta huhtikuussa 2020. Vastaajat suuntaavat opinnoissaan kestävään gastronomiaan ja työskentelevät ruokapalveluissa esimies- ja kehittämistehtävissä, eri sektoreilla yksityisistä julkisiin ruokapalveluihin.
Hetkeksi kaikki pysähtyi…
– Poikkeustilanne veti maton alta. Itsestään selvä, kapea, mutta pitkä leipä hupeni kerralla kadoksiin ja tehokkaat kutsumustyölleen omistautuneet ammattilaiset istuvat ihmettelemässä, mitä juuri tapahtui, kertoo tunnelmista julkisissa ruokapalveluissa työskentelevän Marika Väisänen.
Eikä tilanne suinkaan vaikuttanut ainoastaan omaan työhön.
– Kaikki ravintoloiden yhteistyökumppanit ovat samassa tilanteessa, kun ravintoloista ei tule tilauksia. Tällaisia yhteistyökumppaneita ovat mm. siivousyritykset, pientavarantoimittajat, leipomot ja tietenkin elintarvike- sekä juomatukut, kuvaa tilannetta Janne Salonen.
Alkujärkytyksen jälkeen tilanteessa päästiin nopeasti eteenpäin, vaikka epävarmuus tulevaisuudesta oli mielessä. Työtehtäviin, työaikaan ja työskentelymalleihin tuli nopeita muutoksia, kun ala käynnisteli toimintaansa uudessa normaalissa. Kaupan ala onkin jo työllistänyt osan MaRa-alan osaajista, mutta palaavatko he enää alalle koronan jälkeen vai menettääkö ala osaavia tekijöitä.
Opiskelijat pohtivat myös hyvän ravitsemuksen toteutumista etätyöhön siirryttäessä työpaikkaruokailun ja kouluruokailun jäädessä tauolle. Entä tilanteen pitkittyessä, muuttuvatko kuluttajien ruokailutottumukset epäterveellisempään suuntaan? Hanna Kouvan mukaan jo ennen koronaa varsinkin nuorten parissa lisääntynyt välipalaistuminen luultavasti yleistyy − yrityksistä ne menestyvät, jotka pystyvät vastaamaan uudenlaisiin tarpeisiin.
– Nyt ainakin osaisimme jo varautua toisella tavalla, jos tulevaisuudessa tulee vastaavia tilanteita. Toivon, että myös vanhemmat alkavat nyt arvostamaan kouluruokaa ihan uudella tavalla, toivoo restonomiopiskelija Eeva Kotka.
Uusia innovaatioita nousee joka päivä
Noutoruoka on tuonut monelle yritykselle pientä lohtua talouteen, mikä nosti myös opiskelijoiden huolta ympäristöasioista pakkausmateriaalin käytön lisääntyessä. Poikkeustilanne on pakottanut yrittäjät miettimään uusia keinoja kassavirran elvyttämiseksi, alalla onkin virinnyt monenlaista innovatiivista toimintaa. On syntynyt uusia noutoruokakonsepteja, erilaisia tasting-livejä, ruokabokseja, keittokirjoja sekä muita toinen toistaan nerokkaampia innovaatioita.
Opiskelijamme Sampsa Tukia, baarimestari ja yrittäjä DeLorean cocktailbaarissa Jyväskylässä, on kehittänyt yhdessä kuuden eri paikkakunnilla toimivan baarin kanssa oman DeLorean Cocktail Boxin. Suomessa maahantuontiyritys Vinariam Oy koordinoi Cocktail Boxien myyntiä sivustolla www.cocktailbox.fi. Tuotepaketin myynnillä pyritään helpottamaan yritysten selviytymistä kriisiajan yli. Laatikko on tarkoitettu kuluttajille, jotka haluavat päästä nauttimaan laadukkaista juomista ja cocktaileista kotioloissaan. Jokainen voi halutessaan lisätä Cocktail Boxin juomasekoituksiin alkoholia, mutta juomat voidaan nauttia myös sellaisenaan alkoholittomina. Sampsa tekee aiheesta parhaillaan opinnäytetyötä, koska boxin myynnillä on ollut merkittävää positiivista vaikutusta korona-aikana ja tuotteella on kaupallista potentiaalia myös poikkeusolojen jälkeen.
JAMKin restonomikoulutuksessa on aloitettu keväällä 2020 useita opinnäytetöitä, joissa tutkitaan koronaepidemian vaikutuksia alalle. Kriisistä voi myös oppia, ja koulutuksen tulee olla eturintamassa lisäämässä tietoisuutta ja kehittämässä ratkaisuja uuteen normaaliin, jotta suomalainen ruokatuotanto ja alan toiminta pysyy jatkossakin elinvoimaisena.
Teksti
Minna Junttila ja Karoliina Väisänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
